Vuosittainen valohoito vastaanotettu – tehoaa!

Sopraano Piia Komsi ja Borea-kvartetti.

 

Hetan Musiikkipäivien teemana oli Pohjoinen valo. Päivien aikana riitti monia valoisia hetkiä niin ilmojen kuin musiikinkin merkeissä.

– Annama musiikin soia ja viiä konserttia ethenpäin. Ottakaapa rento asento penkissä, sanoo Reijo Kumpulainen, tarttuu harmonikkaan ja vetaisee Väliaikaisen ensimmäiset sävelet.
Liikuntahalliin on kerääntynyt kaikki tuolit täyttävä yleisö kuuntelemaan Hetan Musiikkipäivien On hetki -avauskonserttia, jossa sisarukset Reijo ja Reetta Kumpulainen esittävät eri vuosikymmeniltä kaikille tuttuja lauluja Suomesta.
– Me olema halunhet, että tämä konsertti ellää tässä hetkessä, tässä tilanthessa. Sen takia sovituksekki osittain syntyvät tässä ja nyt, Reijo puhelee.
Konsertti soljuu mukavasti läpileikaten suomalaisen musiikin sielunmaiseman Juice Leskisen tuotannosta Juha Vainion, Katri Helenan, Juha Tapion ja Suvi Teräsniskan laulujen kautta aina Eppu Normaalin biiseihin saakka. Välillä yleisö pääsee mukaan lauluun, kun Lapin jenkka alkaa, ja koko liikuntahalli raikuu.
Seisovan yleisön edessä Kumpulaiset saavat Hetan Musiikkipäivien Irene Saloselta villasukat ja suosionosoitusten ansiosta asettuvat vielä kerran lavalle. Jos on yleisö pyyhkinyt silmäkulmiaan koko konsertin ajan, niin kotilavalla on Reijonkin kurkussa karheutta.
– Mie ihan nuista villasukista liikutuin, hän uskottelee.
Sisarukset esittävät vielä laulun, jota ilman suomalaisen iskelmän ilta ei voi olla.
– Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois...

“Ainutlaatuinen koko maailmassa”

Yksi Musiikkipäivien tähdistä, kolaratuurisopraano Piia Komsi ei ole koskaan aikaisemmin ollut Hetassa.
– On ollut haaveeni jo pitkään, että pääsisin esiintymään tälle festivaalille. Nyt unelmani toteutui, ja kaikki odotukset ylittyivät. Happirikas ilma, koko mykistävä luonto satumaisine mäntyineen, paikalliset ihmiset ja valon määrä tekevät mielettömän vaikutuksen.
Komsin mielestä Hetan kirkko on erityisen kaunis, loistava akustiikka ja intensiivinen tunnelma.
– En ole koskaan nähnyt niin kaunista alttarimaalausta, todella vaikuttava mosaiikkeineen! Tämmöinen pieni festivaali on väkimäärältään, budjetiltaan, konserttien lukumäärältään pieni, mutta koko miljöö, yleisö, huippukollegat, musiikki, luonto, valo tekevät siitä aivan ainutlaatuisen koko maailmassa, Komsi hehkuttaa.
Komsin ohjelmistoon Musiikkipäivillä kuului muun muassa Aija Puurtisen säveltämä Beaivi, Áhčážan, joka on osa hänelle sävelletystä laulusarjasta. Teos pohjaa Nils Aslak Valkeapään runoon.
– Kvartettilaiset ehdottivat spontaanisti Juhls´in hopeapajan matkakonsertin aikana, että esittäisimme sielläkin lauantain teoksen Aurinko, Isäni. Se oli liikuttava tilanne, koska kappaletta ei ole koskaan ennen esitetty Lapissa, saati sitten Kautokeinossa. Monet saamelaiset tulivat kiittämään kyynel silmässä, ja se oli minullekin aika emotionaalinen kokemus.
Komsi esitti Musiikkipäivillä myös Tapio Tuomelan kantaesityksen Friarjojk och scen, joka on säveltäjänsä mukaan erilainen nykymusiikkikappale. Kappaleessa on niin suomen, ruotsin ja saamen kieltä kuin joikuakin. Teoksen jälkipuoli kertoo yllättävästi tarinan koskikalastuksesta dialogin muodossa ja Komsi esittää molemmat roolit.
– Saamea en osaa puhua, mutta olisi hienoa opetella sitä ihan kunnolla. Kun Aija sävelsi ensikonserttiini vuonna 2003 koko sarjan, ääntämisessä auttoi Ursula Länsman. Nyt Tuomelan uudessa kappaleessa sain apua Tuuni Länsmanilta, joka myös opetti minulle muutamia joikauksen perusasioita.
Päätöskonsertissa Piia Komsi sai kuulla Anna-Reetta Niemelän esittämän Lapin äidin kehtolaulun, johon kuului myös joikua.
– Olisin halunnut kuulla häntä enemmänkin – mikä elämys ja yksi aidoista huippuhetkistä Hetassa!
Katja Keskitalo

LISÄÄ UUTISIA



PAINOPALVELU TUNTURI-LAPISSA!