07.09.2017 Dutkan: Guohtun suddje Tundra šattuid máŋggabealatvuođa

Dálkkádaga liegganeapmi unnida Tundra šaddošlájaid lohkomeari, muhto šattuid borri eallit dego bohccot ja sáhpánat sáhttet rievdadit liegganeami negatiiva váikkuhusa positiiva váikkuhussan, celket Nature Communications –bláđis almmuhuvvon dutkamušas. Ovdal dahkkon dutkamušaid mielde tundra šattuid máŋggabealatvuohta geahppána liegganan dálkkádaga čuovvumuššan. Oulu universitehta ja Ruoŧa Ubmi universitehta dutkit čielggadedje dálkkádaga liegganeami váikkuhusaid iskosiid bokte, main sii liggejedje Tundra gittiid vegetašuvnna dalle go doppe ledje bohccot ja sáhpánat, ja dalle go dat eai doppe oidnon. Dutkan čađahuvvui Gilbbesjávrris, Giehtaruohttasis, gos dutkijoavku testii bohccuid, dálkkádaga liegganeami ja biepmu oažžuma mearkkašumi nu, ahte ávkkástalle dutkamis ee. unna šaddovisttažiid ja áiddiid. Šaddovisttiid vehkiin sáhtte loktet geassetemperatuvrra 1-2 grádain, ja ceggejedje áiddiid, main eastadedje bohccuid, sáhpániid ja goddesáhpániid beassamis šattuid borrat. Dutkamušas fuomášedje, ahte liggen lasihii šaddošlájaid logu guhton dutkanbáikkiin, dannego guohtun dagai vejolažžan dan, ahte tundra unna šattožat cevze. Muhto dalle go hehttejedje bohccuid, sáhpániid ja goddesáhpániid beassama dutkanbáikkiide, vegetašuvnnas šattai suohkadeabbo ja čuovgga mearri unnui, man čuovvumuššan dávjá unna ja njozet šaddi šattut jávke. – Dát dutkanbohtosat čájehit, ahte šattuid borri njiččehasat sáhttet dábálaččat veahkehit suddjet šattuid máŋggabealatvuođa liegganan dálkkádagas ja nu eastadit unna ja njozet šaddan sáddošlájaid jávkama, dadjá dutkijovkui gulli Oulu universitehta akademiijadutki Anu Eskelinen. Jovkui gullaba su lassin Ubmi universitehta Climate Impact Research Centre –guovddáža dutkidoavttir Elina Kaarlejärvi ja Johan Olofsson, gii doaibmá veahkkeprofessorin Ubmi universitehtas.