14.09.2017 Halonen: Ii dárbbaš fuolastuvvat

Presideanta Tarja Halonen gálledii Levi mannan vahkus. Guossástallama ággan lei sode-politihkka, muhto máilmmipolitihkalaš dili birra maid ságastalle.
Vaikko máilmmis ja Eurohpás bosoditge veahá garra biekkat, Suomas lea vel oadjebas orrut, dáhkida presideanta Tarja Halonen. Halonen oaidná Suoma dorvvolašvuođa vuođđun Suoma geográfalaš sajádaga ja nanu sosiálalaš buresbirgejumi ja dásseárvvu nala huksejuvvon servodaga, man leat hárjánan hukset ovttas. Earenoamážit Davvi-Suopma lea guhkkin eret máilmmi konfliktabáikkiin.
– Suomas ii leat makkárge earenoamáš ágga ballat. Dorvvolašvuohta lea buori muddui min iežamet hálddus. Sosiála buresbirgenstáhta lea dat, man nala Suopma lea huksejuvvon, Halonen muitalii guossástaladettiinis Levi mannan vahkus.
Presideanta Halonen deattuha, ahte buorige vuođu nala huksejuvvon stáhta galgá ođasmahttot. Okta suopmelaš servodaga stuorát rievdadusain lagamus jagiin lea sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusa ortnega ođasmahttin, man Halonen sávvá dahkkot vuđolaččat.
– Sode ii leat hui álki divvut, jus mii nu ii lihkostuva, nu ipmirdan gal, ahte háliidit fuolalaččat bearráigeahččat, ahte buot mannet bures, Sode lei maid presideanta Halosa Levi-guossástallama ággan. Son doalai sártni suopmelaš buresbirgejumi boahtteáiggi huksemis Lappi sosiála- ja dearvvašvuođadorvosearvvi čakčabeivviin mannan duorastaga. Lappi sosiála- ja dearvvašvuođadorvosearvi geahččala buoridit almmolaš hálddahusa ja servviid gaskasaš ovttasbarggu sode-politihkas. Sode-ođastusa guovddáš rievdadussan lea lasihit priváhta bálvalusaid fálli rolla. Dat mielddisbuktá presideantta mielas muhtin gažaldagaid.
– Mot dat dahkko nu, ahte dásseárvu seailu? Ekonomalaččat galgá maid leat ávddalaš, Halonen dajai.
Sode-ođastusa maŋŋelge okta ášši galgá Halosa mielas leat diehttelas.
– Juohke suopmelaččas galgá leat ovttaárvosaččat seammalágan bálvalusat. Sode-áššiin šaddagoahtá dál hoahppu. Lappi sosiála- ja dearvvašvuođadorvvu čakčabeivviid nubbin váldologaldallin lei Helssega universitehta sosiálapolitihka professor ja diehtočálli, sode-ođastusain ollu bargan doavttir Heikki Hiilamo.
Hiilamo mielas ođastusain lea dál hoahppu, dannego ođđasit čállojuvvon láhkaevttohus galgá leat gárvvis moadde mánu sisa, vaikko ráđđehus mearridiige álgit dan válmmaštallama ođđasit. Ovdamearkka dihte eanangottiid lohku galgá mearriduvvot, ja lohkun šattaža vuordimis juo okte mearriduvvon 18.
– Jos dát ráđđehus oažžu áigái juobe juoidá, nu eanangottiid lohkun šaddá 18. Dat lohku lea várra ain beare stuora lohku, Hiilamo árvvoštallá.
Sode-ođastusa vuolggasadjin ledje ovdamearkka dihte goluid goahcan ja sode-bálvalusaid nu gohčoduvvon jorriuksa-fenomenas eret beassan, Hiilamo muitala.
– Jorriuksa-fenomenas sáddejit olbmuid iešguđet váivviin iešguđet báikkiide, iige ovttasge leat oppalaš govva váttisvuođain.
Lappi sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi olbmot besse čakčabeivviin jearahit Hilamo sode birra. Hiilamo mielde sáddejedje dearvuođaid sode-ođastusa dahkkiide ovdamearkka dihte Lappi guhkes gaskkain ja sávaldagaid rájáid rasttildeaddji ovttasbarggus Ruoŧain ja Norggain.