Ensi keskiviikkona kajahtaa. Valtioneuvosto hyväksyi viime viikolla  asetuksen Ylä-Lapin hirvenmetsästyksen aikaistamisesta.

Enontekiön, Muonion, Inarin ja Utsjoen alueella hirvenmetsästyskausi alkaa tänä vuonna syyskuun alussa. Aiemmin hirvijahti on alkanut koko maassa vasta syyskuun viimeisenä lauantaina. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilujakso.
Lapin pohjoisosissa hirvenpyynnin aikaistaminen on ollut toiveissa jo pitkään, sillä lokakuussa päivät alkavat jo olla lyhyet ja lihanlaatu heikentynyt kiima-ajan jälkeen. Lisäksi jahtikausi on mennyt pahasti päällekkäin lokakuussa käynnistyvien poroerotusten kanssa.
Kahteen jaksoon jaettu jahtikausi jatkuu syyskuun 20. päivään ja alkaa taas 11. lokakuuta. Hirvet on rauhoitettu metsästykseltä jaksojen väliin jäävän kiiman ajan. Hirvenmetsästys päättyy Ylä-Lapissa marraskuun lopussa.
– Kaikki riippuu arvoista. Tässä ovat metsästykselliset olleet ratkaisevia. Lihan laatu puoltaa hirven kaatamisen ennen kiimaa. Eläimet ovat lihavampia ja liha parempilaatuista kuin kiiman laihduttamilla yksilöillä, sanoo riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija, FT Tuire Nygren.
Asetuksen muutosta valmisteltaessa tutkijoiden lausunnot eivät olleet varauksetta aikaistamisen kannalla, pikemminkin päinvastoin.
– Meillä lähtökohtana ovat biologiset arvot, miten kannan tulevaisuuden käy, kun metsästys aloitetaan kiiman alkuvaiheessa. Metsästyksen alkuhan ei itse asiassa osu ennen kiimaa vaan kiiman alkuvaiheeseen. Urokset ovat silloin aika pöljäkkeitä, eivätkä suojele itseään niin hyvin. Parhaan ikäiset urokset ovat kaikkein alttiimpia, Nygren sanoo.
Aikaistetun hirvenpyynnin vaikutuksia seurataan kokeilualueella. Kaadetut eläimet pitää merkitä maa- ja metsätalousministeriön lähettämillä tunnistemerkeillä ja hirven pää tunnistemerkkeineen toimittaa alueen riistanhoitoyhdistykseen viikon kuluessa kaadosta. Riistanhoitoyhdistys irrottaa tunnistemerkin ja koko leukapuoliskon, jotka lähetetään riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle analysoitavaksi.
– Näin voidaan määrittää ikäryhmittäin, miten hirvet eri aikoina jahtikautta kaatuvat, Nygren sanoo.
Kolmen vuoden tutkimusjakso ei hänen mukaansa kuitenkaan vielä anna mahdollisuutta kovin kattaviin tuloksiin.
– Biologisesti on mahdollisuus tutkia pelkkää ikärakennetta. Se ei vielä paljon anna tietoa. Olemme esittäneet myös vapaaehtoista tiedonkeruuta kaavakkeilla, jos metsästäjiltä löytyy halua täydentää tietoa. Tutkimustehtävä annettiin tutkimuslaitokselle niin viime tingassa ja ilman resursseja, ettei tutkimuksen kunnolliselle suunnittelulle ole jäänyt aikaa. Toivottavasti toinen kokeiluvuosi antaa mahdollisuuden parempaan.
Naapurimaissa, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa, hirvenmetsästys on jo vuosikymmenet alkanut syyskuun alussa.
– En ole ainakaan nähnyt sellaisia tutkimuksia, että Ruotsissa olisi analysoitu ajankohdan vaikutusta. Sieltä on lähinnä kokemusperäistä tietoa, sikäläiset metsästäjät pitävät sitä hyvänä, Nygren kertoo.
Tulokset valta-kunnallisen hirvi-strategian käyttöön
Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan Pentti Lähteenojan mukaan Pohjois-Ruotsin hirvikanta on tiheämpi kuin Suomen tunturialueella.
– Ja määrä, mitä kokeilualueella hirviä on pyydetty, on kuitenkin pieni. Viime vuonna koko alueella kaadettiin 400 hirveä, kun koko Lapissa määrä oli 11 400, Lähteenoja sanoo.
– Meillä ei ole pitkään aikaan ollut mitään tällaista kokeiluluontoista metsästystä hirvieläinten osalta koko maassa. Siksi seurannastakin on tehty tavallista laajempi ja yksityiskohtaisempi, Lähteenoja lisää.
Kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää lähivuosina uutta valtakunnallista hirvistrategiaa laadittaessa. Sen laatimisesta tulee parhaillaan valmisteilla olevan uuden riistakeskuksen ensimmäisiä tehtäviä. Riistakeskuksen on tarkoitus muodostaa yhdistämällä 15 alueellista riistanhoitopiiriä ja metsästäjäinkeskusjärjestö yhdeksi yksiköksi. Paikallistasolle jäisivät vielä toimimaan paikalliset riistanhoitoyhdistykset.
Aki Ollikainen