14.12.2017 Juhlavuoden kruunaa kirja Revontulten maasta

– Vakuutan ja väitän, että tämä on tähän saakka tässä muodossa ja tällaisena paras Enontekiön historiakirja, toteaa kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen vasta ilmestyneen Revontulten maa – Välähdyksiä Enontekiön historiasta ja nykyisyydestä -kirjan julkistamistilaisuudessa itsenäisyyspäivänä.
Rantapelkonen kertoo, että puolitoista vuotta työn alla olleen kirjan ajatuksena oli, että tehtäisiin historiikki, historiateos.
– Kirjan teko osoittautui aikamoiseksi haasteeksi. Enontekiöllä on niin pitkä historia, täällä on niin paljon tapahtunut, että valitettavasti jouduimme karsimaan aika paljon asioita tästä kirjasta, Rantapelkonen toteaa.
Paljon ja mielenkiintoisella tavalla kirjaan on kuitenkin enontekiöläisyyttä saatu mahtumaan.
– 120 sivuun on laitettu todella paljon asiaa, ja kirjan lukemista helpottavat lukuisat upeat, valokuvat. Kirjaan on laitettu myös aikajana, johon on koottu keskeisiä ja merkittäviä tapahtumia.
Paljon kirjassa on myös eri ihmisten lyhyitä kirjoituksia eri aiheista. Kirjassa muun muassa hiljennytään luonnon äärelle, tutkaillaan aikaa ennen tätä päivää, tutustutaan luontaiselinkeinoihin, matkailuun, mutta myös kunnan hallintoon, seurakuntaan ja saamelaisten elämään Enontekiöllä.
– Jos Enontekiö on kylien kunta, niin on se myös tapahtumien kunta. Kirjassa kerrotaan molemmista.
Rantapelkonen toteaa, että ennen kaikkea Enontekiö näyttäytyy kuitenkin luovien ihmisten paikkana.
– Heistäkin kirjassa on artikkeli, ja valitettavasti tässäkin asiassa tilanne oli sellainen, että tietyn sivumäärän jälkeen vedettiin viiva. Olisi pitäny laittaa melkein kaikki enontekiöläiset kirjaan, Rantapelkonen meinaa.

Historiikin idea inspiroida ihmisiä kirjoittamaan

Päätoimittajana toimineen Rantapelkosen lisäksi mukana on tiiviisti ollut historiikkityöryhmä, johon kuuluvat Anneli Aro, Pentti Keskitalo, Sari Keskitalo, Pentti Mäkitalo ja Ilkka Vaura.
– Lisäksi tässä on hyvin keskeisessä roolissa ollut juhlavuoden koordinaattori Anne Keskitalo-Hohti. Olemme kovin kiitollisia siitä, että niin moni enontekiöläinen lähetti valokuvia, tekstejä ja muisteluksia. Ehkä soittikin Annelle, että mitä olisi syytä olla kirjassa. Monta asiaa kykenimme ottamaan huomioon, mutta emme missään tapauksessa kaikkia, kertoo kunnanjohtajakin.
Kirjan saamennokset ovat tehneet Ellen Pautamo, Helena Valkeapää ja Nils-Henrik Valkeapää.
– Enontekiön kunnalla on vuosia pidempään takanaan kuin Suomella. Enontekiöllä on paljon ihmisiä, joiden sukujuuret ulottuvat todella kauas. Me teemme täällä joka päivä historiaa. Kun pyörimme tässä arjessa, niin monesti unohtuu kirjoittaa asioita ylös. Tämän historiikin idea on todellakin myös inspiroida ja rohkaista ihmisiä kertomaan ja kirjoittamaan omasta näkökulmastaan, omasta kylähistoriastaan, ja esimerkiksi sukuhistoriaa ja luontaiselinkeinohistoriaa. Ihan mitä tahansa, minkä te koette täällä tärkeäksi. Tässä kirjassa ei ole kaikki mahdollinen, Rantapelkonen muistuttaa.
Hän huomauttaa, että kirjaa ei ole tehnyt Enontekiön kunta.
– Meikäläinen ottaa tästä vastuun, jos kritiikkiä syntyy. Varmasti syntyy ja pitää syntyäkin.
Kirjasta löytyvät jopa tuoreen Minun Enontekiö -laulun sanat.
– Täytyy sanoa, että kaiken kaikkiaan tämä on aika kivannäköinen kirja.
Ulkoasusta vastaa Tunturi-Lapin kirjapaino ja sen graafikot, kirjan taittanut Outi Jaako sekä Saana Ravelin, ja kirjan on kustantanut Heikki Peura Oy.
Kirjaa on saatavilla Enontekiön Sanomien toimituksesta, Kilpishallista sekä tilaamalla Luoteis-Lappi-lehdestä.
Katja Keskitalo