Suo siellä, vetelä täällä, mutta missä ne on ne meijän hillat? Naapurin kummin kaima muisteli, että serkun siskon tyvär oli nähny jo mahottomat määrät kypsiä marjoja, mutta mie en ole kyllä hoksannu vielä yhtään. Jokohan ne muka olis kypsät?

Kuulin mie kyllä kans semmosenki jutun, että joku olisi sanonu, että oli kuullut joltakin toiselta, että joku kolmas oli saanut naapurikunnan puolella niitä jo ajat sitten monta kymmentä kiloa.
– Se tietenki valehtellee. Vaikka ei se kyllä ossaa valehella. Mutta jos se toinen on valehellu sille toiselle?
– Keksivät vain. Tai sitten ne on koonneet niitä porukalla.
Mene ja tiiä, mutta onhan se nyt jo mahoton paikka, jos joku toinen on kerenny koota jo viikkotolkulla enkä mie ole vielä reikäsiltä kumisaappailtani ees päässy jänkkään asti. Lehessä kyllä luki, että nyt on tosi huono hillavuosi, mutta toisaalta kylillä taas supistiin, että niitä on tänä vuonna oikein erityisen paljon.
Serkkupojan naapuri oli kuulemma kans näkyny tulevan jänkästä selkä vääränä, mutta en mie kyllä usko, että se on mittään hilloja löytäny. Esittäny kuitenki vain, että kaikki tulis kauhean kateelliseksi ja vainoharhaseksi.
Nyt on kyllä pakko lähteä tarkistamaan tilanne, muutenhan se alkaa koko naama vihertämään, jos tässä alkaa ittekseen arpomaan, että ollako niitä vai eikö niitä ollakaan.
Ja ajatella! Mitä, jos se, tai tuo, tai ne kerkiää minun suosikkijänkkään ennen ko mie! Siinä sitä olis kyllä jo katastrofin ainekset kasassa ja koko kunnan laajunen riita pystyssä.

Tunkeilija paapuurissa!

Sääskimyrkkyä naamaan ja eikö tarpomaan. Täällä se serkkupojan isän vaimon poikaki ruukasi aina käyä hilloja hakemassa. On pounua, on mätästä, on sääskeä, on kärpästä. Saapas uppoaa jänkkään ja samea kuravesi liruttelee iloisesti sukan ympärillä. Olis sittenki pitäny raskia ostaa se paikka eikä käyttää kaikkia rahoja makkaraan ja eräpusseihin.
Kuumaki muka on, vaikka en laittanu anorakin alle ko kaks pitkähiasta. Eihän se lämmin onneksi luita riko, niin se ruukasi jo joku esi-isäkin aikoinaan sanoa, kun otti hillareissulle matkaan toppatakin ja karvalakin. Parempi liikaa ko liian vähän.
Veera Syväjärvi

Lue koko juttu Enontekiön Sanomista