Vesa-Matti Tastula, gii lea orron Eanodagas moaddelogi jagi, dadjá dál eanodatlaččaide: “Báhcet dearvan!” go fárre dáppe eret ja álgá bargat čakčamánus kántorin Salos. Mannan vahkus dearvuođaid dahke sutnje máŋgga geardde ja máŋgga sajisnai, dannego dát máŋggabealat dievdu lea háhppehan leat iešguđet  doaimmain mielde ja šaddan oahpisin ollu olbmuide. Muhto makkár bargoustit, oahpaheaddji, gielddastivraáirras ja goara dáiddalaš jođiheaddji lea son leamaš?
Tastula eahpitkeahttá okta guhkesáigásaš eanodatlaš ustibiin lea leamaš Marja Laakso, geasa oahpásnuvai rávesolbmuidskuvlla/ Revontuli-Opisto bokte hui bures. Marja muitáge su vuosttamužžan hui luohtehahtti bargoustibin. - Son lei hui buorre bargoustit, dakkár luohtehahtti, viššal, hui korreakta ja olmmošlaš. Virgedálus lea hui buorre bargovuoigŋa ja  Vesa-Matti lea iežas bealis leamaš mielde váikkuheame dasa ja lea heiven jovkui bures. Mus ii leat eará go dušše beare buori dadjat Vesa-Matti birra, Laakso dadjá. Laakso  govvida su vel hui dovddolaš ja máŋggabealat olmmožin ja dahká dearvuođaid sutnje  morašmielain. – Dieđusge lea ahkit, muhto dákkár dat eallin lea. Gal dan ipmirda, ahte son vuolgá. Ruovttoluotta lea maid lohpi boahtit, maŋimustá de go áigu iežas ealáhatbeivviin návddašit, Laakso smiehtada.
Vesa-Matti álggu rájes dovdan Helinä Hautamäki lea leamaš suinna oktavuođas nu bearašustibin, Duottarlávlluid lávlun go maid gielddapolitihka bellodatustibin.  Hautamäkis lea su birra dušše beare buori dadjat. – Son lea gal nu fiinna olmmoš. Luohtehahtti, máhttá máŋgga ášši, lea hui dárkil ja dovddolaš. Son maid máhttá musihkkasuorggi bures, nu ahte  ii goaras iige musihkkabuđaldusain livčče šaddan mihkke jus dáppe ii livčče lean sulágán olmmoš. Son lea ožžon mis, geat leat goaras mielde, ovdan dakkár áššiid ahte mii sáhttit lohkat ahte leat albma ládje ovdánan musihkkalaččat dán guoktelogi jagis,  Hautamäki muitala. Hautamäki mielde Tastula lei maid rievttes olmmoš gielddapolitihkas ja livččii lean sávahahtti, ahte son livččii lean mielde politihkalaš eallimis mielde vel guhkit áigge. Go son vuolgá, de Eanodaga eallimii báhcá guoros sadji.  – Lean juo jahkebeali moraštan go gullen ahte son vuolgá. Lean leamaš Vesa-Mattiin dahkamušas nu gielddapolitihkas go musihkkasuorggisnai, muhto earenoamážit ustibin. Ustitvuohta ii sihkkarit noga dása, vaikko son lonuhage orrunbáikki, dat dušše molsu  hámis.  Mis gal sávvat, ahte son joatkkášii eallima dáppe maŋŋel go heaitá bargoeallimis,  Hautamäki dadjá.
Searvegotti bargguid bokte Tastulain juo moaddelogi jagi áigi oahpásnuvvan Muoná searvegoddepástor Vilho Vähäsarjas leat sudno oktasaš bargguin báhcán dušše positiivvalaš muittut.  – Olles su áigge dáppe lean ožžon suinna bargat ovttas ja letnege bargan ollu ovttas. Dalle go  ledjen Heahtá  Musihkkabeivviid ságadoallin, lei son dáiddalaš jođiheaddji, ja dalle barggaime ollu ovttas. Searvegotti bargguin ipmilbálvalusat ja doaimmat suinna leat leamaš  áibbas earenoamážat. Son lea hui čeahpes orgelčuojaheaddji ja kántor – sáhttá dadjat ahte musihkkalaš dáiddár “oaivečohkas gitta šušmái”. Morašmielain lea maid Vähäsarja go Tastula orgelčuojaheapmi ii šat gullo Eanodagas. – Morašmielain lean. In nagot jáhkkit dasa ahte gávdnat seammalágan orgelčuojaheaddji deike šat. Eanodat ja olles Duottar-Sápmi massá ollu go son vuolgá, muhto ipmirdan gal manne vuolgá,  Vähäsarja cealká.