07.12.2017 Suvrra juhkosat ja borgguheapmi heittot bániide

Man ollugat leat jurddašan, ahte bániid dikšun lea buorrin maid váibmui?
– Njálbmi lea hui buorre báiki baktearaide, ja doppe baktearat besset álkit eará báikái gorudis, dadjá bátnedoavttir Esa Päätalo Eanodaga Váibmosearvi (suom. Enontekiön Sydänyhdistys) lágidan njálbmi- ja váibmoeahkedis. Päätalo mielde njálmmi dearvvašvuođas lea čielga oktavuohta dábálaš dearvvašvuođa lassin maid váimmu dearvvašvuhtii.
– Mot du váibmu de veadjá bures? Divššo iežat njálmmi, basa bániidat, alege borggut, alege návddaš alkoholage beare ollu, bora dearvvašlaččat ja garvve njálgga nealgádagaid ja juhkosiid, liste Päätalo.
Ieš maid eahkeda áigge váibmo- ja varrasuotnadutkamušastis muitalan Yrjö Perkkiö jearrá juhkosiid birra.
– Jus jurddaša muhtin coca cola dehe eará hui suvrra juhkosiid, nu leatgo dat bániide vel vearrábut go cola?, jearaha Perkkiö.
Päätalo mielde leat.
– Sivra borrá báni bajoža ovttatmano. Ovdamearkka dihte sitrovdnasivra ja sitrovdnasávttat leat vearrámusat. Šattuid galggašii borrat šaddun, dannego das de gáská daid, de golgá eambbo čolga. Čolga fas veahkeha bániid bissut dearvvašin. Jugadettiin suoskan báhcá eret, iige nu šatta čolga. Álbmot háliida diehtit, leago Sodastream-nammasaš rusttegiin dahkkon juhkosat seamma heittohat.
– Dasahan boahtá maid muhtin veardde sivrra, muhto das ii várra goittotge leat nu ollu sivra. Ráinnas čáhci lea goittotge buoret, Päätalo dadjá.
Bakteriijat liikojit orrut bátneoččiin. Terveys 2011 –dutkamuša mielde juohke logát badjel 30-jahkásaš olbmos eai obage leat iežas bánit. Dát dutkanbohtosa imaštalai maid bátnedoavttir Esa Päätalo.
– Goittotge golbma njealjádasoassi vásiha njálmmi dearvvašvuođa buorrin dehe oalle buorrin. Päätalo buvttii ovdan parodontihta, dávdda mii billista bániid.
– Parodontihtta oažžu orgánain áigái dakkár vuolššedili, mas lea njuolggooktavuohta váibmo- ja varrasuotnadávddaide, Päätalo muitalii. Su mielde váibmodávddaid dutkkadettiin lea boahtán ovdan, ahte váimmus lea gávdnon seamma bakteriijabázahusaid go mat parodontihtas leat.
– Dat sáhttet mannat bátneoaččis dihto ávdnasa bokte njuolga varrajohtui. Dakkár dávddaid vuložin dahket heajos njálbmehygiena lassin borgguheapmi ja dihto dábálaš dávddat ja dálkasváldimat, dego diabetes, man leat hejot dikšon.
Borgguheapmi dagaha váibmo- ja varrasuotnadávddaid lassin maid eará váttisvuođaid.
– Borgguheaddjis varrajohtin hedjona ja buorráneapmi ovdamearkka dihte bániid gaikumiid oktavuođas njoahcu. Bátneoažževuolšši galgá maid dikšut ovttatmano.
– Jos bániid basadettiin oažži vardá, nu dalle bátneoaččis lea vuolši, ja dan sáhttá mekánalaččat dikšut. Muhto jus dat lea guhká divššokeahttá ja vearáska, ja dat ”seahkka” mii bátneoaččis lea, čiekŋu viđa, guđa millimehterii, de dalle dakkár vuolšši ii oaččo doppe eret ruovttu vugiiguin, muhto galgá mannat bátnedoaktára lusa dikšui.