24.08.2017 Syrialaš bearrašat bohte

Kvohtabáhtareaddjit bohte Heahttái mánnodaga ja ásaiduvve Sopulikujai.

Kvohtabáhtareaddjit leat eret Syrias ja sii leat golbma bearraša, oktiibuot 20 olbmo.
– Moadde máná mannet beaiveruktui ja stuorámus oassi skuvlii. Dárkilet logu dehe álginbeaivvi eat sáhte vuos dadjat, dannego ii leat vuos sihkar gallis sis álget skuvlii, deattuha Eanodaga gieldda báhtareaddjikoordináhtor Miliza Kimmel. Gildii boahtán olbmuid áššiid dikšun álggii dakkaviđe, nuppe beaivve juo. – Dearvvašvuođadárkkisteamit leat vuosttamužžan. Daid maŋŋel virggálaš áššit nugo mannat magistráhtas ja bolesa luhtte ja pássagovaid váldin. De go álgodárkkisteamit leat dahkkon, ja báhpirat sáddejuvvon viidáseappot, álgá Kimmela mielde servodaga dovdán.
–Luondduguovddážis lea ságastallan juohkeolbmovuoigatvuođain. De smávva lávkkážiid mielde oahpásnuvvat beaiveruktui ja smiehttagoahtit árrabajásgeassinbálgá. Skuvlii galget oažžut válmmaštalli luohká oahpaheaddji ja luohkká, nu ahte oažžut mánáid skuvlii.
– Giellaoahppan lea ordnejuvvon nu, ahte válmmaštalli luohkás šaddá namalassii giellaoahppan skuvlamánáide. Smávva mánát ohppet giela árrabajásgeassima bealde ja TE-guovddážiin galgá vel čielggaduvvot, goas sii lágidit giellaoahpahusa mánáid vánhemiidda, Kimmel čilge.

– Mu mielas lea nu somá, ahte Eanodahkii bohte olles bearrašat, dadjá Muonás bargi dearvvašvuođadikšu Raija Andersén.
– Bohten dahkat álgodárkkistemiid, vai buot áššiid oažžut dikšojuvvot dalán. Akuhta buohcci olbmuid lea buorre dikšut dakkaviđe.
- Dárkkistusa lassin munnje gullá maid dieđihit dearvvašvuođaáššiid birra ođđa ássiide, vai oažžut árgabeaivvi johtui dan ášši olis.
Máŋga jagi Pirkanmaas sisafárrejeddjiiguin bargan Andersén muitala, ahte mánát ohppet jođánit ođđa áššiid.
– Mánát eai leat sivalaččat kriissaide eaige sođiide. Sii johtet vánhemiiddiset mielde. Sávan, ahte sii oččoše dorvvolaš ja ráfálaš eallima Suomas. Mánát ohppet giela jođánit ja doibmet dávjá kulturdulkan iežaset vánhemiidda.
Mannan vahkus lágidedje máŋganai «jearaldagat ja vásáhusat” nammasaš info-dilálašvuođa. Buot gieldda ássiide oaivvilduvvon dilálašvuođa áigge Gihttela, Pelkosnjargâ ja Soađegili báhtareaddjikoordináhtorat ja iežasgielat veahkit muitaledje iežaset vásáhusain sidjiide boahtán kvohtabáhtareddjiin. Maiddái álbmogis lei vejolašvuohta jearrat.
– Mat ledje dakkár áššit, mat leat imaštuhttán sin, muhtin jearai. Gihttela iežasgielat veahkki Ayah Abuhamda muitalii, ahte máŋga ášši bohtet sidjiide ođđa áššin. – Measta buot imaštuhttá, eanemusat sihkkarit skuvla ja Suoma kultuvra ja buot eará ođđa áššit. Ollu leat jearran interneahta birra ja das, mot ožžot neahta ruoktot ja mot sáhttet leat oktavuođas fulkkiiguin, Abuhamda dadjá. Infodilálašvuođas bukte maid ovdan dan, ahte lea buorre dearvvahit go bohtet ovddal gilis ja maid moddját. Soađegili báhtareaddjikoordináhtor Susanna Ijäs muitala, ahte áibbas unna seavástagažiiguin sáhttá váldit oktavuođa.
– Mis leat olbmot mannan spánnjaiguin dehe vuoggastávrráin ránnjá lusa ja sihtan vuolgit mielde murjet dehe guolástit. Servviin lea maid dehálaš rolla. Kimmel muitala, ahte oassi servviin leat juo mielde.
– Váldoosiin aktiivvalaččat mielde leat leamaš Mannerheima mánáidsuodjalanlihttu ja Suoma Rukses Ruossa. Midjiide juo leat fállan čuoiganskuvlla. Servviid oassi searvat doibmii lea earenoamážit mis dáppe hui stuoris. 

Boahtteáiggis báhtareaddjikoordináhtor áigu hástit earáid maid mielde doibmii.