A-
A+
A-
A+
Koulut avautuvat viikon kuluttua.
Jonna Nikumaa
Koulut avautuvat viikon kuluttua.
Katja Keskitalo
Peruskoulut avataan koko Suomessa ensi torstaina 14. toukokuuta, ja etäopetus loppuu. Hallituksen mukaan sen jälkeen ei ole enää välttämättömiä perusteita keskeyttää lasten oikeutta lähiopetukseen. Hallitus perustaa päätöksensä terveysviranomaisten näkemykseen, jonka mukaan koulujen avaaminen on turvallista sekä oppilaille että opettajille.
Käytännön järjestelyistä, joilla taataan riittävän väljät tilat, päätetään paikallisella tasolla.
Kouluille on lähetetty hallituksen laatimat tarkennetut koronaohjeet.
Kouluun tai varhaiskasvatukseen ei saa tulla sairaana eikä edes pienissä flunssaoireissa. Riskiryhmiin kuuluvan oppilaan ei tarvitse tulla kouluun. Kouluun ei tarvitse tulla myöskään silloin, jos perheenjäsen kuuluu riskiryhmään. Silloin rehtori myöntää luvan, kuten muissakin yli kolmen päivän poissaoloissa. Koululaisten tulee välttää fyysisiä kontakteja ja koulun alueella vältetään lisäksi muiden kuin koulun henkilökunnan ja oppilaiden oleskelua. Alaluokkien opetusryhmät pidetään erillään koulupäivän ajan, yläluokilla erillään pito tapahtuu mahdollisuuksien mukaan. Kouluruokailu porrastetaan. Hygieniaa koulussa tehostetaan esimerkiksi käsienpesulla ja siivouksella. Kouluille on annettu myös ohjeet siitä, miten toimia, jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän.
Entä miten koulukuljetusten aikana varaudutaan?
– Koulukuljetuksiin ei ole annettu erillisiä ohjeita. Kuljetuksissa pyritään olemaan mahdollisimman erillään toisista oppilaista, mutta erityisjärjestelyjä ei ole, hallinnollinen rehtori Riitta Peltovuoma kertoo.
Yksittäinen kunta ei voi omalla päätöksellään sulkea kouluja tai päättää järjestää ainoastaan etäopetusta. Voimassa ovat normaalit läsnä- ja poissaolosäännöt.
– Jonkin verran on oppilaita jäämässä pois koulusta, pikkuhiljaa on tullut lupapyyntöjä, toteaa Peltovuoma.
Yhdeksäsluokkalainen Jani Ollila ei ole menossa kouluun, sillä hänen lähipiirissään on riskiryhmäläisiä.
– Isoveli on riskiryhmäläinen ja olen myös paljon tekemisissä isovanhempieni kanssa, Ollila kertoo.
Hänen mielestään koulunkäyntiä olisi voinut jatkaa etänä edelleen.
– Onhan se aika tyhmää riskeerata ihmisten henkiä parin viikon takia, Ollila sanoo.
Kahdeksannella luokalla olevan Juulia Mannelankaan mielestä koulujen avaamisessa ei ole juuri järkeä.
– Toisaalta menen aivan mielelläni kouluun ja olen iloinen, että saan nähä vielä kavereita, jotka sitten syksyllä eivät enää jatka opiskelua Enontekiöllä. Koronatartuntojen ehkäisemisen kannalta ois ollu kuitenki parempi pitää koulut nyt kiinni ja avata vasta syksyllä. Aika ristiriitainen homma, Mannela toteaa.
Ala-asteen pian käynyt Emma Keskitalo ei aio kouluun enää mennä.
– Ei siinä ajassa kerkiä oppia ennää mitään tärkeää. Koulussa myös tartuntariski kasvaa, Keskitalo uskoo.
Kevätjuhlia entiseen tapaan ei järjestetä, mutta ylioppilaiden ja koulunsa lopettavien peruskoululaisten sekä muiden perusopetusoppilaiden päättäjäistilaisuus striimataan päättäjäispäivänä.
– Oppilaat eivät ole tilaisuudessa läsnä fyysisesti.
Juhlan järjestelyt ovat vielä kesken, mutta niistä tiedotetaan koteja.
Lukioiden, ammatillisten oppilaitoksien, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tilojen käyttöä opetukseen hallitaan tartuntatautilain mukaisilla toimenpiteillä 14. toukokuuta alkaen. Ohjeiden mukaan lähiopetukseen on mahdollista palata hallitusti ja porrastetusti. Valtioneuvosto kuitenkin suosittelee, että etäopetusta jatketaan niissä lukukauden loppuun saakka.
– Enontekiön Erälukio pysyy kiinni loppukevään ajan, rehtori toteaa.
Taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevat rajoitukset ovat voimassa 13. toukokuuta asti, jonka jälkeen näiden oppilaitosten tilat avataan vastaavasti lähiopetukselle.
TIETOLAATIKKO
Rajoitteita puretaan vaiheittain
Hallitus on linjannut neuvottelussaan sunnuntaina ja maanantaina uuden koronakriisin hallinnan hybridistrategian sekä rajoitusten vaiheittaisen purkamisen. Touko- ja kesäkuun aikana puretaan koronaviruksen aiheuttamia eristämistoimia asteittain niin, että siirrytään hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin. Niin sanotussa hybridistrategiassa nojaudutaan testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toteuttamiseen laajasti. Poikkeusolot Suomessa jatkuvat edelleen.
Rajaliikenteen säädösperusteisten rajoituksien purku aloitetaan 14. toukokuuta alkaen niin, että Schengenin sisärajat eli muun muassa Ruotsin ja Norjan rajat ylittävässä liikenteessä sallitaan pysyvään työsuhteeseen perustuva työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne. Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei toistaiseksi kuitenkaan suositella.
Myös ulkoharrastuspaikat avataan ensi viikon torstaista alkaen tämänhetkisiä eli enintään kymmenen ihmisen kokoontumisrajoituksia noudattaen.
Kesäkuun alusta alkaen epidemiologisen arvion perusteella on mahdollista lieventää henkilömäärärajoitusta nykyisestä enintään 50 henkilöön toistaiseksi. Tätä rajoitusta sovelletaan julkisten kokoontumisten lisäksi myös yksityisen ja kolmannen sektorin järjestämissä tilaisuuksissa. Sisätilojen ja alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten kirjastojen ja elokuvateattereiden osalta turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen kautta.
Ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan kesäkuun alussa, jos nyt tehtävien rajoitusten purkamisen vaikutukset ja myöhempi tilannearvio sitä tukevat.
Kirjastot ja kirjastoautot avataan kesäkuun alussa, mutta kirjojen ja muiden aineistojen uloslainaaminen kirjastoista sallitaan välittömästi.
Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on hallituksen linjauksella kielletty heinäkuun loppuun asti.