A-
A+
A-
A+
Päämajan, työttömien oman olohuoneen avajaisia vietetään lähiaikoina. Tila sijaitsee kunnan virastotalon vasemmassa päädyssä.
Katja Keskitalo
Kunnan työllisyyshanke luo toimintamalleja, jotka lisäisivät kaikkien hyvinvointia.
Katja Keskitalo
Istumme Päämajan lattialla. Huone on tyhjä, mutta tuohon voisi tulla sohva, sohvan eteen pöytä. Kahvinkeitin porisisi, ja päätteen taustakuvana olisi joku hauska. Lattialla lojuisi punainen raitamatto.
– Tästä tulee työttömien kohtaamispaikka, sanoo Jenni Peteri, joka on Hyvinvoiva kuntalainen – työllisyyden kehittäminen Enontekiöllä -hankkeen työntekijä.
Viime vuoden elokuussa virallisesti alkaneen hankkeen tavoitteena on tehdä toimintamalleja Enontekiön kunnalle työllisyyspalveluihin liittyen, jotta olisi kättä pitempää, kun vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä siirtyy TE-keskukselta kunnille vuonna 2024.
– Näitä toimintamalleja varten me tarvitsemme enontekiöläisten ideoita ja ajatuksia siitä, minkälaisia tarpeita täällä on. Mitkä ovat työttömien tarpeita ja toisaalta taas mitkä ovat työnantajien tarpeet, Peteri toteaa.
Hyvinvointihankkeena sen pohjimmainen ajatus on kuitenkin se, että jos ihmisellä on mielekästä työtä, silloin on mahdollisuus myös voida paremmin.
– Ne kulkevat käsi kädessä. Me emme tee töitä pelkästään kuntaorganisaatiolle, vaan kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Vastuuviranomaisena ja rahoittajana hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Se myönsi kunnalle Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rahoituksen. Kunnan omavastuuosuus on 20 prosenttia.
Hankkeen puitteissa on tehty yhteistyötä sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa, ja otettu kontakteja pitkäaikaistyöttömiin. Hanke koskee kaikkia Enontekiön työttömiä.
– Olemme jutelleet ihmisten kanssa, niin työttömien kuin yrittäjienkin, sekä olleet yhteydessä kunnan eri toimialoihin.
Tarkoituksena on saada kaikille kirkkaaksi ajatus siitä, että työllistäminen ja työllistyminen on kaikkien yhteinen asia.
– Että nämä asiat ovat kaikkien vastuulla, ei vain tiettyjen viranomaisten, Peteri toteaa.
Työnantaja voi yritysten lisäksi olla myös esimerkiksi julkinen hallinto, seurakunta, yksityinen tai yhdistys, jolla on y-tunnus.
– Kuka tahansa. Siksi myös eri yhdistysten tarpeet halutaan selvittää.
– Kylätalkkariasia on myös tämän hankkeen puitteissa tarkoitus pykeltää pystyyn, mutta siinä on tällä hetkellä monia avoimia kysymyksiä, Peteri sanoo.
Vielä ei ole tietoa, millä tavoin kylätalkkaritoiminta organisoitaisiin, esimerkiksi miten se pitäisi hinnoitella.
– Ihmiset kyliltä voisivat ilmoittaa suoraan meille mahdollisen työtehtävän laadun ja osoitteen, niin voisimme organisoida toimintaa eteenpäin.
Hanke tarvitsee siis todenperäistä ja konkreettista tietoa, missä mennään.
Peterin mukaan hankkeen aikana on pohdittu myös eri tapoja palkata työntekijä.
– Yleensä etsitään sopivaa työntekijää jotakin työtä varten, mutta mitä jos ajattelisikin niin päin, että työjutut räätälöitäisiin sille työntekijälle sopivaksi? hän heittää.
Sitä silmällä pitäen tarkoituksena on löytää niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joita ovat työt, joihin ei ole ehditty tai aiotakaan hakea henkilöä julkisen haun kautta.
– Tulemme neuvottelemaan yhteistyössä yritysten kanssa, mitkä toimet ovat sellaisia, joihin voisi osa-aikaisesti palkata työntekijän.
Verkostojen luominen ja syventäminen yli kuntarajojen on yksi hankkeen päämääristä.
– Myös yli kuntarajojen, ja jos resursseja löytyy, niin myös Ruotsiin ja Norjaan päin, koska ne ovat kuitenkin niin lähellä.
Myös opinnallistamisasioita hankkeen tiimoilta on pyöritelty.
– Esimerkiksi Enontekiön lentokentän tarpeisiin ollaan suunnittelemassa opinnollistamista yhteistyössä Lappian kanssa.
Työttömien kokoontumispaikan avajaisia vietetään piakkoin. Eiköhän siellä silloin ole myös kukka tai pari ikkunalaudalla?
TIETOLAATIKKO