Ei ol­lut säh­kö­jä. Ruo­ka­ve­si pum­pat­tiin kai­vos­ta, joka tuo­tiin saa­vil­la koi­vun juu­reen ja sii­tä san­koil­la kan­net­tiin ylös. Kaa­sul­la oli koko ajan kak­si isoa kat­ti­laa vet­tä, toi­nen ruo­kaa ja toi­nen tis­ke­jä var­ten. Kyl­mä­ti­lat kor­va­si kel­la­ri, jos­sa pi­det­tiin li­mu­kat kyl­mä­lau­kus­sa.

Ki­nis­jär­vi aloit­ti Enon­te­ki­ön seu­ra­kun­ta­pas­to­ri­na ja sa­mal­la en­sim­mäi­se­nä saa­me­lais­pap­pi­na vuon­na 2013 ja opis­ke­li saa­men kie­len Kau­to­kei­non saa­me­lai­ses­sa kor­ke­a­kou­lus­sa Sámi al­las­kuv­las­sa.

Somás olb­mot ja čáppa luon­du, ná oa­ne­hač­čat sáhttá dad­jat Heli Ki­nis­jär­vi gávcci jagi maid lea Ea­no­da­gas or­ron. – Go­ap­pa­ša­gat leat le­a­maš mun­n­je nanu re­sur­san dáid ja­giid, Ki­nis­jär­vi ce­alká.

As­pa-koti Rie­kon­mar­jan ko­deis­sa asu-vien elä­mää tu­kee jouk­ko rau­tai­sia am­mat­ti­lai­sia,
jot­ka koh-taa­vat ih­mi­sen ih­mi­se­nä.

Ai­no Hui­la­ja, joka on toi­mi­nut niin ul­ko­maan­toi­mit­ta­ja­na ja do­ku­men­ta­ris­ti­na kuin MTV:n uu­ti­sank­ku­ri­na­kin, hy­päh­tää iloi­ses­ti tuk­ka hul­mu­ten alas orans­sin pa­ket­ti­au­ton etu­pen­kil­tä. Hän ja Jer­ry Yl­kä­nen ovat koi­ran­sa Ars­kan kans­sa lii­ken­tees­sä ja lois­ta­vat vä­hin­tään­kin yh­tä iloi­si­na kuin Enon­te­ki­ön yl­lä po­rot­ta­va au­rin­ko.

Yh­täk­kiä nur­mi­kot saa­vat kyy­tiä ja tal­ven hie­koi­tuk­sis­ta pi­hal­le jää­neet pik­ku­ki­vet sa­ma­ten, kun Enon­te­ki­ön kun­nal­la ke­sä­töis­sä ole­vat nuo­ret pis­tä­vät tuu­le­maan. Ruo­hon­leik­ku­rit sur­raa­vat (sitä is­tu­al­taan ajet­ta­vaa vuo­ro­tel­laan) ja täy­del­tä tai­vaal­ta po­rot­ta­va au­rin­ko ei an­na ar­moa – kuu­ma on. On­nek­si yh­täk­kiä sa­taa het­ken ai­kaa kaa­ta­mal­la ja il­ma rai­kas­tuu. Sääs­ket­kään ei­vät ole vie­lä eh­ti­neet häi­rit­se­mään.

Tor­ni­on muis­ti­po­lik­li­ni­kan muis­ti­hoi­ta­ja­na toi­mi­va, Pel­to­vuo­mas­ta ko­toi­sin ole­va Rai­li Per­kaus on va­lit­tu Vuo­den lap­pi­lai­sek­si sai­raan­hoi­ta­jak­si. Sai­raan­hoi­ta­ja­lii­ton edus­ta­jat pal­kit­si­vat hä­net vi­ral­li­ses­ti tou­ko­kuun 18. päi­vä.

– Haas­teet ovat yh­dis­tä­neet Tun­tu­ri-La­pin kun­tien yrit­tä­jät. Me nä­em­me toi­sem­me voi­ma­va­ra­na pi­kem­min kuin kil­pai­li­joi­na, to­te­aa Pelk­kä­nä kor­va­na -hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Heli Ala­ta­lo.

Hä­nen ja puo­li­son­sa Jan­ne Tur­ti­ai­sen ve­tä­mä He­tan Kota on saa­nut Green Key -vas­tuul­li­sen mat­kai­lun ser­ti­fi­kaa­tin en­sim­mäi­se­nä Enon­te­ki­öl­lä.

– Näin en­si­vas­te­puo­lel­la toi­mies­sa­ni, kuin­ka tär­ke­ää hom­maa VPK on, mut­ta toi­mi­ja­po­ruk­ka, mikä kei­koil­la näky, oli ai­ka sup­pea. Tut­tu­ja ih­mi­si­ä­hän siel­lä oli VPK pul­lol­lan­sa, ja oli sit­te pu­het­ta­ki, et­tä it­tek­ki al­kais, ker­too Sir­ja Saa­tio.

Olenk mää iki­nä sa­no­nu, et sää olet mun esi­ku­va? Melk­kest niin­ko Ro­bin taik Rei­jo Tai­pa­le jol­lek­kin toi­sel? Eri­tyi­sest ken­kä­kau­poil sun ja­la­jäl­jis­säs kul­jen.

Kit­ti­lään vuo­den alus­sa muut­ta­neel­la Jo­han­na Nie­mi­sel­lä on har­vi­nai­nen am­mat­ti. Hän on pu­he­vam­mais­ten tulk­ki.

Be­rit An­ne, tu­tum­min Pi­ri­han­ni, Näk­kä­lä­jär­vi
täyt­ti viik­ko sit­ten tors­tai­na 103 vuot­ta,
ja hä­nel­le jär­jes­tet­tiin yl­lä­ty­sa­je­lu po­ro­kyy­dil­lä

– Ei sil­loin­kaan, kun olin sai­ras­tu­nut syö­pään, sa­noo Ta­pio Hut­tu­nen, joka on juu­ri saa­nut val­miik­si 18. lu­mi­lin­nan­sa.

Tun­tu­ri-La­pin luon­to­kes­kuk­seen Het­taan on juu­ri lai­tet­tu esil­le hä­nen näyt­te­lyn­sä maa­lis–huh­ti­kuun ajak­si. Näyt­te­lys­sä on mu­ka­na pa­ri­sen­kym­men­tä maa­laus­ta.

Kark­ke­ja ei hei­tel­ty. Ke­tään ei kan­net­tu suu­rin el­kein ulos lu­ki­os­ta. Vau­va­päi­vä ja van­ho­jen tans­sit, ne­kin saa­tiin tänä ke­vää­nä unoh­taa. Mut­ta ei­pä hät­tää! Ke­vään abi­tu­rien­tit Rii­na Iko­nen, Vee­ti Här­kin, El­me­ri Kirk­ka­la, Ro­sa­ma­ria Mat­ti­la ja Su­san­na Ris­to­lai­nen ni­mit­täin ei­vät ai­van pie­nil­lä kek­ke­reil­lä ko­ro­na-ajas­ta huo­li­mat­ta suos­tu­neet Enon­te­ki­ön Erä­lu­ki­os­ta läh­te­mään.

Olis ni­mit­täis suurt tees­ken­te­le­mist täält saa­ma­rin kul­ku­tau­ti­a­jan kes­kelt hih­ku, et voin hyvi! Ei mul täsä it­tel mit­tä sai­raut ol ei­kä ol mun Rus­ki­a­sil­mä­sel mi­ä­hel­lä­kä, mist lu­a­jal kii­tos, mut hyvi vähä on ke­hu­mis­ta­ka. No tämä sun kir­jees ol kyl päi­vän ja vii­kon - ja kuu­kau­ren­ki pa­ras asia, vaik mul o ni­mi­päi­vä­ki täsä kuus ja kau­pois o las­ki­ais­pul­li.

Toi­min­ta­kes­kuk­sen vas­taa­va oh­jaa­ja Päi­vi Iko­nen toi­voo,
et­tä asi­ak­kail­le au­ke­ai­si paik­ko­ja teh­dä työ­tä myös muu­al­la

Enon­te­ki­ön seu­ra­kun­ta on al­ka­nut ja­kaa loh­tu­hui­ve­ja. Nii­tä on ku­dot­tu kä­si­työ­kah­vi­lois­sa He­tas­sa ja Kil­pis­jär­vel­lä.

Pie­net hap­pi­hyp­pe­lyt, met­sän pa­ran­ta­va voi­ma, il­ta­kä­ve­lyt... kaik­ki ne ovat tut­tu­ja jut­tu­ja meil­le enon­te­ki­ö­läi­sil­le. Ul­koi­lu ja ul­ko­puh­teet ovat ai­na ol­leet suu­ri osa elä­määm­me, ja luon­nos­ta olem­me am­men­ta­neet niin pe­rus­tar­pei­ta kuin hy­vää miel­tä ja ter­veyt­tä­kin.

Nie­guid duov­da­gat, Ku­vit­teel­li­set mai­se­mat, on Ánnámáre­tin, Uts­jo­el­ta kä­sin työs­ken­te­le­vän saa­me­lais­muu­sik­ko An­na Näk­kä­lä­jär­vi-Läns­ma­nin uu­si levy, jon­ka mu­siik­ki vie ylei­sön­sä ku­vit­teel­li­sil­le tun­tu­reil­le. Levy koos­tuu sekä joi­ku­pe­rin­tees­tä et­tä saa­men kult­tuu­ris­ta, luon­nos­ta ja ar­jes­ta. Ai­nek­set saa­vat muo­don, joka il­men­tää ja konk­re­ti­soi juu­rien et­si­mis­tä ja pe­rin­teen el­vyt­tä­mis­tä sen hy­viä ja haas­ta­vam­pia puo­lia kä­si­tel­len.

Joku saat­taa syn­tyä kul­ta­lu­sik­ka suus­saan, mut­ta enon­te­ki­ö­läi­nen Tel­ler­vo Nur­mi­nen on luul­ta­vas­ti en­si­par­kai­sun pääs­tä­es­sään pu­ris­ta­nut kou­ras­saan ka­pus­taa. Oli­pa kyse mis­tä juh­las­ta ta­han­sa, Nur­mi­nen pyö­rii keit­ti­ös­sä tai vä­hin­tään tuo tul­les­saan suu­hun­pan­ta­vaa.

Enon­te­ki­ön Erä­lu­kio pär­jää upe­as­ti lu­ki­o­ver­tai­luis­sa. Myös Vee­ti Här­kin vaih­toi 60 op­pi­laan luo­kan mie­lel­lään pie­nem­pään.