Huomenna kouluissa alkaa syyslukukausi, ja hallinnollinen rehtori pyytää vanhempia muistuttamaan lapsia säännöistä koulutiellä ja koulun alueella. Varmasti se onkin aiheellista, mutta kyllä myös autoilevien aikuisten, oli liikenteessä omia lapsia tai ei, tulee olla tarkkoina ja kiinnittää huomiota tilannenopeuksiin. Enontekiön Sanomien toimituksen ikkunat avautuvat suoraan koululle päin ja täytyy tunnustaa, että useasti päivässä toimittajan sydäntä kouraisee, kun kaikenkokoisia autoja melkoisella vauhdilla pyyhältää joko Puistomäentietä ohi koulun tai jopa koulun pihalle.
Niin myös Enontekiön Sanomilla. Vaikka lehti nyt jää heinäkuun mittaiselle kesätauolle, ei tauon aikaisten tapahtumien tarvitse jäädä vaille huomiota. Kun seuraava lehti elokuun 10. päivä ilmestyy, julkaisemme mieluusti esimerkiksi lukijoiden ottamia valokuvia. Näppää kuva tai kaksi, kun järjestät tapahtuman, vierailet tapahtumassa tai näet kulkiessasi muuten vain jotakin mielenkiintoista. Ja jos tarpeen, kuvaa voi sitten täydentää elokuussa ottamalla yhteyttä ja juttelemalla enemmän.
Hanke. Projekti. Työpaja. Sanoja, joita kuulee nykyään useasti. Sanoja, joita monet jo kavahtavatkin. Jos kuitenkin malttaa ennakkoluulottomasti kurkata sanojen taakse, sieltä voi löytyä vaikka mitä.
Kilpisjärvellä on positiivinen ongelma. Tulijoita ja olijoita olisi, niin muualta kuin paikallisissakin, mutta katto pään päältä puuttuu.
”Meidät enontekiöläiset tunnetaan siitä, että asiat eivät ole niin päivän päälle”, sanoi kotipalvelutyöntekijä Piia Juuso liikenne- ja tiedotusvaliokunnan jäsenille heidän vierailleensa Enontekiöllä.
On rohkeaa kertaheitolla muuttaa kokonaan uuteen paikkaan asumaan. Ainalit tekivät niin, ja nyt he ovat mukavasti asettuneet Enontekiölle. Rohkeutta on nuorena lähteä kotiseuduiltaan pois opintojen perässä: se meidän abeillamme on pian väistämättä edessä.
Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa – jo viidennen kerran peräkkäin. Tänä vuonna sen pistemäärä ylitti merkittävästi muita kymmenen parhaan joukossa olevia maita. Raportti käyttää maailmanlaajuisia tutkimustietoja raportoidakseen, kuinka ihmiset arvioivat omaa elämäänsä yli 150 maassa ympäri maailmaa.
Hetta Hiihtomaahan ei ainakaan tällä hetkellä jaeta ilmaislippuja eikä anneta kausikortteja puoleen hintaan.
Silloin mie en vielä tienny sitä, mutta taisin suunnitella elämänmuutosta jo pari vuotta aikaa kevälä.
Helmikuun ajan torstaisin ja perjantaisin seurakuntakodilla on Yhteisvastuu 2022 -keräyksen hyväksi pop up -kahvila ja kirppis. Tämänvuotisen yhteisvastuukeräyksen teemana on Lahjoita minulle huominen. Keräyksellä halutaan saada koronapandemian seurauksista kärsiville lapsille ja nuorille valoisampi tulevaisuus.
Pulinat pois, sanoi aikoinaan valtioneuvos Johannes Virolainen vaalien jälkeen, mutta sunnuntain aluevaalien on syytäkin aiheuttaa parranpärinää koko vuoden, perustettiinhan hyvinvointialueet nyt ensimmäistä kertaa. Hyvinvointialueiden rooli, tontti ja valta ovat vielä hieman auki, ja ne on syytä keskustella selviksi läpikotaisin, ennen kuin aluevaltuustot ottavat kokonaan hoidettavikseen sosiaali-, terveys- ja pelastusasiat ensi vuoden alussa.
Niin vuosi vaihtui, ja jälleen on vaalit edessä. Tällä kertaa panoksena on yksi tärkeimmistä arvoista – ihmisten terveys. Vähintään sen vuoksi näissä vaaleissa kannattaa äänestää.
Lapin sairaanhoitopiirin koronakoordinaatioryhmän mukaan sairaanhoitopiirin alueelta on tullut viestiä höllentyneestä koronakäyttäytymisestä. Niin omat asukkaat kuin myös matkailijat asioivat kaupoissa ja tapaavat toisiansa flunssaisina. Koronakoordinaatioryhmä muistuttaa, että flunssa tulee edelleenkin sairastaa kotona ja koronatestiin tulee hakeutua matalalla kynnyksellä, etenkin herkästi leviävän koronan omikronmuunnoksen vuoksi.
Joulu tuntuu tulevan vuosi vuodelta nopeammin, ja vilahtavan ohi yhä nopeammin. Onko se silti yhä yhtä ihana kuin lapsuusvuosina, yhtä lämmin, yhtä pysäyttävä?
Viimeisimmän valtuustoseminaarin jälkeen moni kuulijoista saattoi olla ”äimän käkenä”, kun valtuutetut neljän tunnin ajan puivat hyvinvointikeskusasiaa. Auki ovat vielä niin aikataulu, hankkeeseen ryhtyvät tahot, rakennuspaikka ja jopa se, saako moista pytinkiä ylipäätään rakentaa vai tyydytäänkö tehostetun palveluasumisen yksikköön. Selväksi tuli, että oikeastaan mikään ei ole vielä selvää. Jopa hankkeen työnimestä saatiin aikaiseksi melkoinen kyläpolitikointi, koska se sattuu olemaan Hetan Helmi.
Kuinka voisi tarpeeksi alleviivata sitä, että Vt21:n kunnosta on puhuttu ja kirjoitettu vuosia? Kuinka painavia sanoja pitää sanoa ja kuinka karua kieltä kirjoittaa, että rahoista kiinni kynsin ja hampain pitävät päättäjät ymmärtäisivät tien vaarallisuuden?
Karesuvannon koulun kuntoa on pyöritelty jo vuosikausia erilaisissa yhteyksissä. Sitäkin ennen, mutta ehkä viimeksi kaksi vuotta sitten keväällä koululla järjestettiin kyläkokous, jossa opettajat ja vanhemmat hyvin selkeäsanaisesti kertoivat sisäilmaongelmista. Siitä huolimatta ollaan yhtäkkiä tilanteessa, jossa onkin vain muutama kuukausi aikaa siihen, että koulun oveen hakataan käyttökieltokyltti. Missä lapset käyvät koulua? Minne viedään pienimmät päivähoitoon? Miten käy harrastustoiminnan? Valtuuston kokouksen perusteella suunnitelmia on olemassa, mutta melko levällään ne tuntuvat olevan.
Parhaillaan neuvotellaan Tunturi-Lapin seutukuntayhteistyöstä, jonka Kolari ja Kittilä jättivät muutama vuosi sitten. Lähdön syyt ovat moninaiset, mutta tuskin syy oli siinä, etteikö Tunturi-Lapissa kannattaisi tai tarvitsisi tehdä yhteistyötä. Tunturi-Lappi on opittu tuntemaan yhtenäisenä alueena niin itse alueella kuin eteläisemmässä Suomessakin, eikä tuosta tunnettavuudesta kunnille haittaakaan liene.
Hallitus päätti maanantaisessa neuvottelussaan toimenpiteistä, joilla Suomea voitaisiin avata. Rajoitteet poistuisivat ja alueellisista epidemiavaiheista luovuttaisiin, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan. On arvioitu, että tilanne voitaisiin saavuttaa lokakuun puoleen väliin mennessä, mutta toimenpiteisiin alettaisiin asteittain jo ennen sitä. Periaatepäätös toimintasuunnitelmasta annettaneen valtioneuvoston yleisistunnossa tänään torstaina.
Reippaasti yli sata kuntalaista tuijottaa silmä kovana Youtuben mustaa ruutua, kun uusi valtuusto viettää ensimmäisen kokouksensa aluksi jo kolmatta tuntia neuvottelutaukoa. Vähemmän viralliset puolueiden väliset neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta: vielä pitää painia. Me, jotka seuraamme kokousta ruudun toisella puolella, olemme jälleen kirjaimellisesti pimennossa.
Koulut alkoivat, ja koululaiset lähtivät liikenteeseen. Vaikka kuinka opettaisimme lapsillemme varovaisuutta, niin paljon ei tarvita, että lapsen keskittymiskyky herpaantuu ja hän unohtaa, missä on kulkemassa.
Aina välillä elämä hengästyttää, mutta siitä huolimatta ihminen painaa eteenpäin työssään, opiskeluissaan, harrastuksissaan. Siitä kuuluisasta oravanpyörästä on hankalaa hypätä pois. Helposti me ajattelemme, että sitten viikonloppuna, lomalla vähintään ja viimeistään eläkkeellä. Taukojen tarpeellisuus tuppaa unohtumaan, ja lopulta alkaa tuntua, ettei niihin ole edes mahdollisuutta.
Saimme monipuolisen valtuuston. Ryhmittymiä on entistä useampia ja sitoutumattomia edustajia paljon. Sukupuolijakauma on niin tasainen kuin voi olla, naisia 9, miehiä 8. Uutta verta valtuustoon nousi yhdeksän valtuutetun verran (pari heistä tosin on valtuustosalissa nähty ennenkin), ja loput edustavat vankkaa kokemusta.
Maailma on muuttunut vihertäväksi, valoisaksi ja lempeäksi paikaksi kesäntulon myötä, mutta kyllä tämän viikon hyvät uutisetkin lämmittävät mieltä. Enontekiölle esimerkiksi saatiin oma lottomiljonääri, kun viime lauantain ainoa täysosuma sattui kuntaamme. Viikonloppuna myös pienestä lukiostamme valmistui viisi ylioppilasta – ja vieläpä niin, että Enontekiön Erälukio suoriutui Lapin lukioista kolmanneksi parhaiten.
Kokoontumisrajoitukset poistuivat, rajat eivät ole enää tiukasti kiinni. Puolentoista vuoden jälkeen tuntuu vapaammalta hengittää, melkein kuin pitkän eristyksen jälkeen ovea raotettaisiin ja auringonvalo pääsisi pikkuisen jo sisään, niin kuin ikkunaa avattaisiin ja tuuli heiluttelisi hieman hiuksia... pääsemmekö sittenkin viettämään kunnon kesää?
Kuntalaisfoorumiin oli lähetetty runsaasti kysymyksiä, ja striimausta seurasi tiistaina ennätysmäärä ihmisiä. Paikalle oli koottu viranhaltijoita ja johtavia luottamushenkilöitä kuuliaisesti vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin.
Sunnuntaina vietetään äitienpäivää, ja tässä lehdessäkin äiti ja äitiys tulee esille monessa eri jutussa ja kirjoituksessa.
Kuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Vaikka vielä ei vaalivimma ole juurikaan Enontekiöllä näkynyt, sitä on kyllä tulossa. Esimakua saatiin jo, kun osa ehdokkaista päättikin siirtyä toiselle listalle. Ehdokasasettelua on mahdollista tehdä vielä 4. toukokuuta saakka, joten kukapa tietää, mitä vielä ehtii tapahtua. Tärkeää on kuitenkin, että kaikki, joilla on halua toimia kuntalaisten äänitorvina, saisivat tilaisuuden yrittää.
Enontekiön Sanomien Katja Keskitalo TosiLapista ja sanamaija Heli Laaksonen Rauman Lapista ovat tänä aikana pitäneet yhteyttä kirjoittelemalla toisilleen. Jos tapaaminen onnistuu, viihtyisiköhän Heli lumikarhun pesässä? "Terrrrrvetuloa, arrrrvoisa rrrrrunoilija!"
Minule, joka en tavalisen kalenterinkhan kans meinaa pärjätä, sie heität rehviajaksi ”ko silmut puhke tunturkoivuihi ja vasat vaatimi” niinkö joku runnoilija. No, aikani ihastelin ihanaa sanamuotoa, mutta sitte oli palattava takasin maankamaralle ja käytävä Suomen Lajitietokeskuksen sivuila. Sielä seiso tällä laila: ”Tunturikoivu kukkii alkukesällä paksujen ja sahalaitaisten lehtien puhjettua.” Tuon tähen ajattelisin, että silmut puhkeavat meilä siinä loppukevästä. Sitte suikasin Paliskuntain yhistyksen sivule tarkistamhan, ja sain heti varmistuksen, että kantavat vaatimet vasovat pääosin toukokuun aikana! Mutta miten sinun koulu ja työharjottelu? Meilä kuiten on vielä toukokuussa koulua. Haas mie häävyn kirjottaa lupalapun?
Johtuneeko lisääntyneestä valosta, kesäaikaan siirtymisestä vai parempaan päin viittaavista koronauutisista, mutta jotenkin tuntuu siltä, että Enontekiöllä tapahtuu.