A-
A+
A-
A+
Erä & ruska: Ihan hukassa – kokenutkin retkeilijä voi väärissä olosuhteissa eksyä
Heikki Haapamäki eksyi sumussa tuntureilla.
Mari Palomaa
Kolme vuotta sitten lokakuussa Heikki Haapamäki eksyi. Kolmen hengen porukka oli Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa päiväretkellä reittien ulkopuolella, ja kokeneena suunnistajana Haapamäki johti joukkoa.
– Jostain syystä aamun lähtö oli semmoinen, että kompassi jäi pois. Kartta oli mukana, mutta se oli aika kapealta alueelta, Haapamäki kertoo.
Hän tajusi unohtaneensa kompassin muutaman sadan metrin päässä majoituspaikasta, muttei kääntynyt hakemaan sitä.
Sumu oli sankka ja näkyväisyys vain noin 20–30 metriä. Alkumatkasta Haapamäki luki karttaa, mutta sitten se noin puoleksi tunniksi unohtui. Kun hän havahtui tarkistamaan sijaintia, kartasta ei enää löytänytkään paikkaa, josta olisi voinut päätellä, missä he ovat.
– Kun on väkeä, tulee helposti juteltua ja juteltua ja ajattelee, että kun on jo oikeaan suuntaan lähdetty, kyllä se suunta sitten itsekseen pysyy, Haapamäki sanoo.
Toiveikkaasti hän ajatteli, että kun jatkaisi kulkemista, pian tulisi jokin paikka, josta pääsisi kartalle. Seurue saapui suuren avosuon laitaan, mutta kun sitä ei ollut kartassa eikä se muutenkaan ollut tuttu, Haapamäen oli tunnustettava, että hän oli eksynyt.
– Sanoin muille, että nyt on käynyt sillä tavalla, etten ole keskittynyt tähän ja tässä ollaan nyt ihan hukassa.
Haapamäki arvelee pysyneensä rauhallisena, koska seuralaiset eivät näyttäneet tajunneen tilanteen vakavuutta. Hän järkeili, että on tehtävä jokin suunnitelma ja pysyttävä siinä.
– Piti tehdä päätös, mihin suuntaan lähdetään, pitää suunta samana ja mennä niin kauas, että jotakin tulee, eikä lähteä vain mutkittelemaan sinne sun tänne, hän sanoo.
Eväitä oli mukana sen verran, että niillä olisi selvitty päivä. Nuotion retkeläiset olisivat saaneet tehtyä, mutta varusteita lokakuisessa metsässä yöpymiseen heillä ei ollut mukana.
Kun suunta oli valittu ja matkaa jatkettu, aurinko tuli yhtäkkiä esiin. Haapamäki kiipesi läheisen mäen päälle – ja silloin selvisi, miten oli käynyt.
– Näin Pallaksen tunturijonon ja tajusin, että olimme menossa 180 astetta väärään suuntaan, hän sanoo.
Tunturit näkyivät 20 minuuttia, sitten sakea sumu palasi.
– Jos sitä hetkeä ei olisi tullut, eksyminen olisi ollut tosi paha. Siinä kävi puhtaasti säkä. Alueella ei ole mitään reittejä, ja lähimmälle tielle on ainakin 25 kilometriä linnuntietä.
Haapamäki kertaa kolmen vuoden takaisia tapahtumia kotonaan Kittilän Siitosessa. Ne muistuttavat häntä siitä, ettei ihmisellä ole suuntavaistoa. Häntä eivät Pallaksen sumussa auttaneet hiihtosuunnistusuran meriititkään.
– Eksymisellä ei ole tekemistä sen kanssa, osaatko suunnistaa vai et, jos ei ole välineitä. Pienellä, vaatimattomalla asialla voi henkensä menettää, Haapamäki sanoo ja viittaa erämaamökkiin unohtuneeseen kompassiin.
Kompassistakaan ei kuitenkaan ole apua, jos sitä ei ole opetellut ja harjoitellut käyttämään. Suunnistustaito voi uimataidon tavoin säästää ihmishenkiä, ja siksi sitä pitäisi Haapamäen mielestä opettaa kouluissa paljon tavoitteellisemmin kuin mitä nykyään tehdään. Entistä useampi metsässä pyörähtänyt marjastajakin päätyisi omin avuin takaisin tielle, jos mukana olisi edes kompassi ja sillä osattaisiin ottaa suunta.
Eksyminen on parhaiten vältettävissä hyvällä valmistautumisella.
– Kannattaa uhrata pikkuisen ajatusta asialle, ennen kuin lähtee tepastelemaan autolta tai pyörältä maastoon. Eksyminen yleensä johtuu lähes sataprosenttisesti siitä, että suhtautuu leväperäisesti omiin taitoihin ja välineisiin, Haapamäki sanoo.
Kartan, kompassin ja toimintasuunnitelman lisäksi on varauduttava olosuhteisiin. Mukaan on hyvä pakata ainakin otsalamppu, puukko ja tulitikut vedenpitävässä rasiassa tai pussissa. Hyvää varautumista on Haapamäen mukaan pitää repussa myös esimerkiksi energiageelejä, jotka ovat kevyitä kantaa ja joista saa tarvittaessa nopeasti energiaa.
Kännykän moni muistaa ottaa mukaansa metsäänkin, mutta sen varaan turvallisuuttaan ei voi laskea. Kaikkialla ei ole kenttää, eikä puhelimen akkukaan kestä loputtomiin.
Ohjeita eksymisen varalle löytyy muun muassa osoitteesta www.luontoon.fi. Turvallisuusviranomaiset suosittelevat lataamaan puhelimeen 112 Suomi -mobiilisovelluksen, jota käytettäessä sijaintitiedot välittyvät hätäkeskukseen automaattisesti.
Tunturi-Lapin Erä & ruska -teemanumero on maksutta luettavissa täällä.
TIETOLAATIKKO
