A-
A+
A-
A+
Historia ja tämä hetki talteen
Peltovuoman kyläpäivillä henki yhdessä tekemisen ilo.
Katja Keskitalo
Kylätapahtumissa on aina omanlaisensa tunnelma: paljon touhukkaita ihmisiä, pikkuisen pelkoa siitä, tuleeko väkeä (ja ilahtuneita tervehdyksiä sitten, kun tulee), mutta ennen kaikkea erityistä ylpeyttä omasta kylästä ja sen aikaansaannoksista. Niin pitää olla ja niin oli myös Peltovuoman kyläpäivillä viikonvaihteessa.
Peltovuomalaiset haluavat tallentaa omaa historiaansa, ja ajatus sai siivet viimesyksyisessä Leader Tunturi-Lapin kyläpajassa.
– Siellä meitä oli vähän enemmän porukkaa ja aloima puhumhan, että olis soma saaha talthen tarinoita, sanoo Hannele Eira, yksi aktiiveista.
Peltovuoman kyläläiset ry haki Enontekiön kunnan kulttuuriavustusta. Avustuksen turvin toimittaja Timo Rehtonen saatiin palkattua dokumentoimaan entistä Peltovuomaa niin haastattelujen kuin vanhojen kuvien arkistonkin kautta.
Koko projekti aloitettiinkin sillä tavalla, että Rehtonen alkukesästä haastatteli Arvi Harjua, Ella Eiraa ja Matti Eiraa. Näitä haastatteluja kyläpäivillä saattoi kuunnella videoesityksinä, joihin kuvien etsiminen oli oma ruljanssinsa.
– Se oli aika monimutkaista, mutta hauskaa, Hannele Eira sanoo.
Eira ja Irene Salonen tutkivat vanhojen valokuvien seinää.
– On aivan ihanaa, että valokuvien kautta oppii kylän historiaa ja tuntemhan näitä ihmisiä, sanoo Salonen.
Hän on itse aikaisemmin tehnyt opiskellessaan työnäytteen vanhojen valokuvien avulla.
Eiran mielestä on ollut mukavaa yhdessä tutkia ja pohtia ihmisten tuomia kuvia.
– Sillä laila ihmiset on alkanhet muistelemhan keskenhänki. Silloinki pitäis aina olla se nauhuri valmhina, että sais jutut talthen.
Tarinoista ja valokuvista voi sitten aikanaan tehdä vaikka kirjankin.
– Mutta se on prosessi, joka riippuu siitä, kunka kauan itte kukanenki jaksaa ja pystyy olemhan matkassa, ja miten saahan varoja, Eira toteaa.
Salosen mielestä on kuitenkin tärkeää, että vaikka materiaali ei kirjaksi saakka kantaisikaan, ne saataisiin silti tallennettua vaikka kunnan arkistoihin.
– Silloin ne on jossaki tilala, Salonen painottaa.
Vähitellen kevään ja kesän aikana kokoontumisten kautta muotoutui Peltovuoman kyläläiset ry:n järjestämä kahden päivän tapahtuma Peltovuoman kyläpäivät.
– Mukana aktiiveja oli aika paljon, ja nuorisoseura sitte vielä innostu matkhan järjestämällä kahvipuolen, yhdistyksen puheenjohtaja Satu-Marja Eira-Keskitalo kertoo.
Tapahtumapaikkana toimii vuoden 2020 keväällä lakkautettu kyläkoulu.
Koulurakennus on ollut toistaiseksi eri yhdistysten ja esimerkiksi seurakunnan käytössä siten, että naisten jumppaa, lasten kerhoja ja virtapiirejä ikäihmisille on siellä pidetty.
Ajatuksena peltovuomalaisilla olisi, että jatkossa kunta maksaisi lämmön, sähkön ja veden.
– Kyläyhdistys sitte hallinnois ja siivoais ja huolehtis muuten rakennuksesta. Mutta muuhun rahaa ei ole.
Jatkossa tapahtumia voisi sitten olla enemmänkin, uskoo Eira-Keskitalo.
– Tässä on tilat sisäläki niin hyvät ja isot, että sielä pystyy järjestämhän kaikenlaista. Talo voisi olla koko itäkylien paikka, nimenki vois vaikka muuttaa itäkylien taloksi.
Eira-Keskitalon mielestä tapahtuman tärkeintä antia on yhteishengen kasvaminen.
– Kaikki innostuvat: mieki voin tehhä ja mieki voin tuua.
– Kylä saapii tämmösestä tapahtumasta paljon! painottaa Irene Salonenkin.
– Varsinki nyt ko on korona-aika ollu, ettei ole ees nähny kyläläisiä.
Samaa mieltä on Hannele Eira.
– Mukavaa on kuulla tuola pihalaki, että ”Terve, sinuaki näkkee pitkästä aikaa!”. Se on ehkä minule tämän tapahtuman suurin anti, Eira meinaa.
Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, se on tärkeää kaikkien mielestä.
– Nykyaikana tahtoo olla niin, että kaikki muu vie sen ajan eiväkkä ihmiset mielellään lähe osallistumaan, meinaa Veikko Veijo.
– Kasvokkain kohtaaminen on tänä päivänä vähästä. Nytki tekijäjoukko ja osallistujat on vauvasta vaariin! Tässäki tapauksessa oli tärkeää se, että saimma taas väen koottua, hän iloitsee.
TIETOLAATIKKO
kioma kylälehti
Veikko Veijo ottaa kuvia vihtan tekoa opettavasta Onni Niemelästä ja tuotetarkkailua suorittavasta Arvi Harjusta. Valokuvat ovat tulossa peltovuomalaisten omaan kylälehteen, josta jo aiemmin kesällä ilmestyi ensimmäinen numero.
Itse hän ei lehteä sen kummemmin toimita, vaan sen takana on kylälle muuttanut pariskunta, joilla on kylälehden tekemisestä kokemusta.
– Lehti olis tulossa neljä kertaa vuodessa, ja tarkoitus on, että siitä tulisi kyläläisten näköinen lehti.
Veijon mukaan lehti toimisi tiedottajana kylän asioista, mutta myös niin sanottuna muistilappuna.
– Tänä päivänä kirjotettu on huomenna historiaa. Sen säilyttäminen on meidän tehtävä. Ko joku ihminen näkkee viienkymmenen vuojen päästä lehen, se ajattelee, että voi herran jestas, tämmöstä on tapahtunu tällä kylälä!
Lehden tekeminen on täysin talkootyötä. Kuvia kylälehteen Veijo on kehottanut muitakin ottamaan ja lähettämään eteenpäin vastuutoimittajalle.
– Muutenki kyläläisten toivottais olevan aktiivisia, että lehteä pystyttäis tekemhän.
Kynnys kylälehden jutuissa on Veijon mukaan riittävän matala.
– Mikhän kirjotus, kuva tai viesti ei ole vähäpätönen, vaan kaikila on merkitystä, että kylälehteä saahan ylläpiettyä ja elävöitettyä, tsemppaa Veijo.
