A-
A+
A-
A+
Pelko, syyllisyys ja häpeä voivat pitää väkivaltaisessa lähisuhteessa.
Anssi Tapio
Turvakoti on tarkoitettu väliaikaiseen, turvalliseen asumiseen, kun ihminen ei voi olla kotonaan lähisuhdeväkivallan tai sen uhkan vuoksi. Lähisuhteella ei tarkoiteta vain parisuhdetta, vaan myös esimerkiksi lasta, vanhempaa, sukulaista tai muuta läheistä.
Kaikki väkivalta ei ole fyysistä. Väkivalta voi olla myös esimerkiksi henkistä, seksuaalista tai taloudellista ja joskus lähisuhdeväkivaltaa voi olla hankala itse huomata. Saako olla kotona vapaasti ja niin kuin haluaa? Kontrolloiko toinen menemisiä, kuten kaupassakäyntiä tai ystävien tapaamista? Tarkkaileeko puhelinta? Ehkä lyttää tuttavien edessä tai väheksyy vakaumusta? Ne voivat olla merkkejä lähisuhdeväkivallasta.
– Kontrollointi ei välttämättä ole suoraa kieltämistä, vaan syyllistämistä vaikka lenkin pituudesta. Se voi olla myös nimittelyä tai vähättelyä. Parisuhde ei tunnu siltä, että siinä on kaksi tasaveroista, kuvailee Lapin turvakodin ohjaaja Henna Ojalehto.
Fyysisen koskemattomuuden rikkominen, kuten lyöminen, kuristaminen tai repiminen on usein se viimeinen pisara. Jotkut kärsivät fyysisestäkin väkivallasta vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Ojalehto ja Lapin turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Johanna Karjalainen ovat kokemuksensa perusteella huomanneet, että syitä väkivaltaiseen lähisuhteeseen jäämisellä ovat etenkin pelko, syyllisyys ja häpeä – ”kestän tämänkin”. Pelko voi olla fyysisen väkivallan pelkoa tai pelkoa siitä, että lapsia vahingoitetaan. Joskus väkivallan tekijä kiristää jäämään uhkaamalla satuttaa itseään tai jopa itsemurhalla.
Joskus toivo parempaan palaamisesta pitää väkivaltaisessa suhteessa.
– Hyvin tavallinen tarina on, että alussa kaikki on ollut liian hyvää ollakseen totta, ja väkivallan tullen elää toive, että hyvät ajat palaavat, Ojalehto sanoo.
Monesti väkivaltaa kokeva on myös eristetty läheisistään, ja ainoa, jolta hakea turvaa, on se, joka väkivaltaa tekee.
Jos mahdollista, väkivallasta tai sen epäilemisestä kannattaa puhua.
– Uskaltaa ylittää kynnyksen ja olla johonkin yhteydessä. Ottaa vaikka puheeksi ystävän tai viranomaisen kanssa, Karjalainen rohkaisee.
Karjalainen ja Ojalehto huomauttavat, että tärkeää on myös uskaltaa kysyä, jos epäilee jonkun kokevan lähisuhdeväkivaltaa. Moni on sanonut turvakodissa, ettei kukaan koskaan kysynyt väkivallasta, ja olisi kyllä kertonut kysyttäessä.
– Jos joku kertoo kokevansa väkivaltaa, usko, ota tosissaan ja älä vähättele, Karjalainen korostaa.
– Älä myöskään hylkää ystävää, joka jää väkivaltaiseen suhteeseen, Ojalehto lisää.
Väkivalta ei ole koskaan oikein tai perusteltua. Myös väkivallan tekijöille on tarjolla apua väkivallan kierteen katkaisemiseksi. Väkivallan tekijöille apua Lapin alueella tarjoaa esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakotiyhdistyksen Lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalvelu ja Kriisikeskus.
Turvakotitoiminnassa tärkeää on matala kynnys. Turvaan pääsee, jos kokee lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa. Lapin turvakodin päivystysnumero on 040 584 0021, ja siihen voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa vuoden jokaisena päivänä, myös nimettömästi.
Tarvittaessa turvakoti auttaa myös pääsemään paikalle Rovaniemelle, mikäli viranomaisiin ei saa yhteyttä, ei ole ystäviä, sukulaisia tai muita ihmisiä apuna ja ei ole kulkuvälinettä tai julkista liikennettä.
– Ottakaa rohkeasti yhteyttä, ja turvakoti järjestää turvallisen kyydin perille, vaikka ei olisi rahaa. Siitä se ei jää kiinni, Karjalainen vakuuttaa.
Lapin turvakodissa Rovaniemellä on seitsemän perhepaikkaa. Vaikka turvakoti olisi täynnä, jokainen apua tarvitseva otetaan sisään. Turvapaikan lisäksi sieltä saa apua asioiden käsittelemiseen. Lapin turvakoti on Suomen turvakodeista pohjoisin, ja siellä oli viime vuonna 120 asiakasta. Asiakkaista 57 oli naisia, 15 miehiä ja 48 lapsia. Tyypillinen asiakas on nainen pienten lasten kanssa, mutta myös yksin olevia aikuisia oli kymmeniä.
Turvakoti on täysin maksuton eikä se vaadi esimerkiksi maksusitoumusta. Turvakotitoimintaa rahoittaa valtio.
Väkivalta ei aina näy tilastoissa
Lähisuhdeväkivalta on yleisempää kuin viranomaisten tilastoista ilmenee, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö, juristi Martta October. Tilastokeskuksen tietojenkin mukaan lähi- ja parisuhdeväkivalta on yleistä. Vuonna 2018 viranomaisten tietoon tuli 9900 uhria, joista noin kolme neljästä on naisia. Epäillyistä tekijöistä useampi kuin kolme neljästä on miehiä. Noin neljännes viime vuonna tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan uhreista oli alaikäisiä.
– Uhritutkimusten mukaan lähisuhdeväkivallan esiintyvyys väestössä on sitten yleisempää kuin viranomaistilastojen mukaan, juuri aliraportoinnista johtuen. Ilmiö on niin sanottua piilorikollisuutta, October sanoo.
Kuntien tasolla lähisuhdeväkivaltatilastointia ei ole eikä uhritutkimusten kunnittaisia tuloksia julkaista pienen otoskoon vuoksi. Valtakunnallisella tasolla voi kuitenkin sanoa, että Suomi näyttää tilastoissa huonolta.
– EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta kertoi, että suomalaisista yli 15-vuotiaista naisista 30 prosenttia raportoi kokeneensa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana. Vaikka maiden välinen vertailu ei olekaan yksinkertaista esimerkiksi raportointikulttuurin eroista johtuen, luku oli 28 EU-maan korkeimpia, October kertoo.
Yleisin lähisuhdeväkivallan muoto on henkinen väkivalta, joka on fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa yleisempää. Tilastoissa näkyvät huonommin taloudellinen ja uskonnollinen väkivalta. Jotain tietoa eri väkivallan muodoista on saatu selville uhritutkimuksista.
Rikosoikeuteen lähisuhdeväkivallasta päätyvät yleensä vakavimmat fyysiset tekomuodot, jotka täyttävät esimerkiksi pahoinpitelyn tunnusmerkit. Henkinen väkivalta etenee usein laittomana uhkauksena, vaikka henkinen väkivalta voi täyttää myös pahoinpitelyn tunnusmerkit. Niitä ei kuitenkaan ole helppo näyttää toteen oikeudessa. Parisuhteissa tapahtuvat seksuaalirikokset jäävät useimmin piilorikollisuudeksi.
– Pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei sinänsä eroa sen suhteen, mikä on rikoksen tekijän ja uhrin välinen suhde. Sillä saattaa kuitenkin olla vaikutusta teon törkeysarviointiin ja rangaistuksen mittaamiseen. Lisäksi lievän pahoinpitelyn ollessa normaalisti asianomistajarikos, parisuhdeväkivaltatilanteissa syyttäjällä on oikeus nostaa syyte lievästä pahoinpitelystä riippumatta rikoksen uhrin tahdosta., October kertoo ja lisää, että pahoinpitelytuomiot ovat Suomessa kansainvälisellä tasolla melko lieviä. Joissakin maissa, esimerkiksi Englannissa vuonna 2015, lähisuhteessa tapahtuva henkinen kontrollointi ja pahoinpitely (coersive control) on kriminalisoitu erillisellä säädöksellä.
THL suosittelee lähisuhdeväkivaltaa kokevia ottamaan yhteyttä esimerkiksi maksuttomaan auttavaan puhelimeen Nollalinjaan tai turvakotiin. Lisäksi THL ohjeistaa pahoinpitelyn uhria hakeutumaan terveydenhuollon palveluihin ja dokumentoimaan vammat mahdollista myöhempää rikosprosessia varten, October kertoo.
Turvasuunnitelma väkivaltaan tai sen uhkaan kotona
Jokaisen, joka elää olosuhteissa, joissa lähisuhdeväkivallan uhka tuntuu mahdolliselta, on hyvä pysähtyä ajattelemaan omaa ja lastensa turvallisuutta. Tähän on koottu asioita, joitakannattaa mahdollisuuksien mukaan miettiä etukäteen ja huomioida väkivaltatilanteen uhan varalta.
Suunnittele etukäteen:
Mieti, mistä voit päätellä toisen ryhtyvän väkivaltaiseksi: esimerkiksi hengityksen tiheneminen, sormien puristuminen nyrkkiin, ilmeet tai eleet.
Koita keksiä valmiiksi selitys, jonka turvin pääset ulos: esimerkiksi joku rutiini, kuten roskien vienti, koiran ulkoilutus tai vastaava, jonka takia käyt normaalistikin ulkona säännöllisesti.
Suunnittele valmiiksi turvallisin ja nopein reitti ulos – mitä ovia tai ikkunoita voit käyttää. Poistu tilasta heti kun alat kokea uhkaa, älä odota tilanteen kärjistymistä. Jos se ei ole mahdollista, mieti etukäteen turvallinen tila, johon voi paeta. Vältä kylpyhuonetta, josta ei ole ulospääsyä, tai keittiötä, jossa on helposti saatavilla teräaseita.
Pidä puhelimesi ladattuna ja helposti saatavilla. Säilytä lompakkoasi, vara-avaimiasi ja laukkuasi niin, että ne on pakotilanteessa helppo napata mukaan. Laukussa on hyvä olla muun muassa rahaa, varavaatteita, tärkeät puhelinnumerot paperilla, prepaid-kortti ja varapuhelin ja välttämättömät lääkkeet.
Kerro väkivallan uhasta jollekin luotettavalle henkilölle ja esimerkiksi Rikosuhripäivystykseen. Kerro myös naapurillesi, jos mahdollista. Sovi hänen kanssaan menettelystä mahdollisessa väkivaltatilanteessa. Esimerkiksi pyydä häntä soittamaan apua, jos hän kuulee väkivallan ääniä asunnostasi. Sovi hänen kanssaan jokin tunnussana, joka on merkki hälyttää apua. Esimerkiksi kun läheisesi soittaa ja ”peruuttaa lenkille lähdön” – tiedät, että apua tarvitaan pikaisesti.
Jos sinua lyödään, suojaa päätä ja vatsaa kumartumalla ja käsillä suojaten. Huuda äänekkäästi.
Jos sinulla on lapsia:
Keskustele lasten kanssa väkivallasta sekä siitä, miten toimitaan hätätilanteessa. Opeta lapset tarvittaessa soittamaan hätänumeroon (112). Ota lapset aina mukaan, jos mahdollista. Jos et voi ottaa lapsia mukaan, selitä heille, että tulet hakemaan heidät myöhemmin.
Talleta valmiiksi puhelimeesi ja laita erikseen paperille turvalaukkuun:
Hätäkeskuksen numero, turvakodin numero, oma numerosi ja sinulle tärkeiden ihmisten numerot.
Lähde: Rikosuhripäivystys Riku.fi
Hyvä muistaa:
Lapin turvakodin puhelinnumero on 040 584 0021, päivystys joka päivä, 24 tuntia vuorokaudessa.. Lapin turvakoti löytyy osoitteesta Lapin ensi- ja turvakoti ry, Lähteentie 5, 96400 Rovaniemi. Lisätietoa: ensijaturvakotienliitto.fi/lapinensijaturvakoti/yhteystiedot.
Lähisuhde- ja väkivaltatyön avopalvelun ajanvarausnumero maanantaista perjantaihin on 040 631 0122.
Kriisikeskuksen puhelinnumero on 040 553 7508.
Valtakunnallinen ja maksuton palvelunumero lähisuhdeväkivallalle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle on Nollalinja, p. 080 005 005, päivystys 24/7.
Rikosuhripäivystyksen auttava puhelinnumero on 116 006, suomeksi ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21
Kittilän sosiaalipäivystyksen puhelinnumero on 040 482 589
Hätäkeskus 112.
TIETOLAATIKKO