A-
A+
A-
A+
Päivikki ja Eero Viitanen viihtyvät hyvin Näkänrannan mökillään
Katja Keskitalo
Päivikki ja Eero Viitanen ovat viettäneet koko kevään mökillään. He tulivat Enontekiölle jo maaliskuun alussa, ja tällä kertaa he ovatkin olleet täällä suunniteltua pidemmän ajan koronavirusepidemian vuoksi.
Viitaset ovat omistaneet Näkänrannan mökin Enontekiöllä jo reippaat kymmenen vuotta. Sama mökki tosin nousi Hetan läheisyyteen jo vuosina 1984–85, kun Eeron isä Kalle sen rakensi.
– Isäni kävi täällä usein, ja mökki siirtyi meidän omistukseemme vasta hänen kuoltuaan, Eero kertoo.
Diplomi-insinööri ja opetusneuvos Eero ja lastentarhanopettaja Päivikki ovat kumpikin nyt eläkkeellä, ja koti heillä on Pirkkalassa.
Lapset Johanna, Arttu, Emmi ja Lauri ovat jo maailmalle muuttaneet, mutta Eerolle ja Päivikille iloksi he ovat suoneet kolme lastenlasta, 9-vuotiaan Vertin, 4-vuotiaan Vilman ja muutaman kuukauden ikäisen Veikan.
– Kaikki lapsemme ovat halukkaita lomailemaan täällä Lapissa ja myös innokkaita vaeltajia. Useamman kerran vuodessa käymme täällä lomailemassa, kun lapsemme ovat nyt aikuisia, he kertovat.
Aikaisempina vuosina Eerolla on mennyt paljon aikaa mökin saneerauksessa: mökkiä on laajennettu ja mukavuuksia lisätty.
Päivikki kertoo, että Eero on tehnyt mökin ihan uusiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana pikkuhiljaa.
– Etelässä kaverit sanovatkin Eeron rakentavan Näkänrannan mökkiä kuin Iisakin kirkkoa.
Ennen Iisakin kirkon rakennusvaihettakin muistoja mökkilomilta on ehtinyt kovasti mökkikirjaan kertyä.
– Tulimme tänne ensimmäistä kertaa talvella vuonna 1986, ja lapsista meillä oli vain Johanna ja Arttu. Isäni Kalle oli tullut mökille pari päivää aikaisemmin laittamaan mökin lämpimäksi. Tietä ei ollut perille saakka, ahkiolla vedettiin tavarat ja lapset tienvarresta pihaan, ei ollut sähköjä, vain tilley-valo ja öljylamppuja, kamiina lämmittimenä, Eero muistelee.
Yöllä oli jopa -36 astetta pakkasta, ja vesi haettiin sota-ajan ahkiolla Näkkäläjoesta.
– Silloin 3-vuotias Arttu tuumasi, kun tuli sisälle mökkiin, että saunasta puuttuu suihku. Oli hieman erilaiset olosuhteet silloin, vain pieni nukkumasoppi ja keittiö-olohuone ja sauna.
Mutta hyvin pärjättiin ja tekemistäkin keksittiin.
– Jyppyrällä ei silloin ollut vielä laskettelurinnettä, joten vedettiin lapset ylös pulkalla ja laskettiin hurjat mäet sitten alas.
Kun vatsatauti iski lapsiin ja vanhempiin samalla kertaa, ystävällinen terveyskeskuslääkäri passitti koko perheen Hotelli Hettaan kolmeksi päiväksi toipumaan.
Viitaset nauttivat luonnosta ja siellä touhuamisesta.
– Parasta kai täällä onkin puhdas luonto, Eero myöntää.
Myös Päivikin mielestä kaunis luonto on Enontekiön ykkösasia.
– Ruska-aika on hieno, jos sattuu olemaan kunnon ruska ja hienot vaellusilmat.
Toissa syksynä niin oli.
– Jäin eläkkeelle kaksi vuotta sitten, ja pääsin elämäni ensimmäistä Lapin ruskaa näkemään ja kokemaan sinä syksynä. Ruska olikin hieno ja värit luonnossa olivat aivan mahtavat, Päivikki kertoo.
Silti kevättalvi on hänenkin mielestään ehdottomasti parasta aikaa.
– Pääsee keväthangille hiihtämään ja aurinko lämmittää. Nyt on hiihdetty keskimäärin joka toinen päivä ja saunottu tietysti hiihtämisen jälkeen, Eero kertoo.
Vaikka luonto voi olla se, joka Viitaset tänne vuosi vuoden jälkeen vetää, kyllä paikkakunnan tekevät sen mukavat ihmiset.
Viitaset liittyivät viime vuonna Eläkeläisliiton Enontekiön yhdistykseen.
– Eräs tuttavamme Tampereelta asui täällä vuoden ja kertoi meille, että täällä on toiminnaltaan vireä eläkeläisyhdistys, ja siinä mukavia ihmisiä. Lähtekää mukaan, hän kehotti, ja niin lähdettiin.
Nyt he ovat liittyneet myös Hetan Latuun.
– Mukava oli maaliskuun matka heidän kanssaan Jerisjärvelle saunomaan ja avantouimaan. On mukava tutustua paikallisiin ihmisiin ja mökkiläisiin täällä, Eero ja Päivikki sanovat.
Muutenkaan Viitaset eivät ole jääneet mökkiinsä makaamaan. Viime keväänä he olivat eläkeläisyhdistyksen järjestämällä matkalla Raittijärvellä.
– Nautittiin makeat porosopat ja kahvit samalla, kun saimme kuulla, miten siellä eletään. Hieno kokemus meille. Myös juhannusaaton vietto paikallisten ja mökkiläisten kanssa Vuontisjärvellä oli hieno kokemus. Oli nuotan vetoa, kalakeittoa, hieno kokko, keskiyön aurinko, ohjelmaa ja rupattelua, Viitaset muistelevat.
Mökin saneeraukseen Viitaset ovat saaneet apua aina.
– Hyviä ystävyyssuhteita on syntynyt, on mukavat naapurit, ja kalakavereitakin on löytynyt.
Viitasia miellyttävät myös monipuoliset palvelut ja hyvät yhteydet sekä Norjaan että Ruotsiin ja lähialueille.
– Ruuat ja rakennustarvikkeet ostetaan Rantakokolta, syömässä on käyty useissa paikoissa ja uimassa molemmissa hotelleissa. Terveyskeskuspalveluitakin tarvittiin rakentamisvaiheessa useita kertoja, kun tuli pieniä kolhuja, Eero nauraa.
Hänelle ei edes mieleen juolahda, puuttuisiko palvelujen osalta mitään.
– Apteekista saa lääkkeet ja vitamiinit, olemme käyneet konserteissa kirkossa ja koululla, kuunnelleet luontokeskuksessa useita hienoja esitelmiä. Voi sanoa, että melkein kaikkia mahdollisia palveluja on käytetty, mies miettii.
Päivikki ja Eero ovat viihtyneet hyvin kevätkauden Enontekiöllä.
– Meille tämä ajankohta olla täällä oli muutenkin sopiva, ja tuntuu siltä, että ollaan nyt sopivasti turvassa. Enontekiöllä ei ole niin paljon hälinää ja hössötystä ympärillä kuin etelässä Pirkkalassa. Lapset sanoivatkin, että olkaa siellä nyt vain turvassa, Eero kertoo.
– Kyllä täällä pärjätään. Joka kerta kun hiihtäessä kerran sukeltaa hankeen, niin eiköhän ne mahdolliset basillit sinne jää, jos niitä jostain nyt sattuisi saamaan, Päivikki nauraen meinaa.
TIETOLAATIKKO
Kylpylä Hettaan ja terveydenhoitoa linja-autolla
Eero Viitasta Enontekiön tulevaisuus myös huolestuttaa.
– Tänne pitäisi kehittää jotain uutta yritystoimintaa ja uusia koulutusmahdollisuuksia, jotta nuoria ihmisiä jäisi tänne asumaan ja heille olisi hyvät elinmahdollisuudet, Eero pohtii.
Hänen mielestään Hetan alueen suunnittelua ja kehittämistoimintaa tulisi pikaisesti jatkaa, kuitenkin ottaen huomioon arvokkaan hienon luonnon säilyttäminen.
– Lapsiperheet olisivat ehkä sopiva kohde, mihin matkailun markkinointia ja kehittämistä tulisi mahdollisesti suunnata. Heille sopivankokoinen laskettelurinnekin on olemassa.
Jos tavoitteeksi otetaan lisätä lapsiperheiden viihtyvyyttä Hetassa, Eeron mielestä hotellin yhteyteen tai ainakin lähialueelle pitäisi rakentaa kylpylä.
– Sen ei tarvitse olla kuitenkaan mahdottoman suuri, vaan mitoitettava suunnitellun kävijämäärän mukaan. Se palvelisi myös vanhempaa väestöä vesijumpan ja uinnin muodossa. Siihen voisi kytkeä myös muita palveluja, kuten hieronta ja fysioterapia.
Lentokentän säilyttäminen on Eeron mukaan ensiarvoisen tärkeä asia tulevaisuuden ja yrityselämän kannalta.
– Siihen tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota myös kunnan osalta. Myös teiden kunnossapito on tarpeellista. Niiden rahoittamiseksi tulisi ottaa käyttöön tievero ulkomaille johtavien pääteiden osalta, Eero miettii.
Terveydenhoidon osalta hän ottaisi käyttöön terveyskeskuslinja-auton, jonka avulla voisi hoitaa alueellisesti terveydenhoitoon liittyviä tehtäviä terveysasemien lisäksi.
– Sellainen on käytössä esimerkiksi Lahden seudulla ja tietääkseni myös Norjassa.