A-
A+
A-
A+
Kylät, hoi! Sasmo haluaa tutustua!
Enontekiön kylät -hankkeen projektipäällikkö Sasmo Kangassalo haluaa tutustua enontekiöläisiin kyläiltojen aikana ja kuulla samalla kylien tarinat ja kehitystoiveet.
Katja Keskitalo
Nyt jos koskaan on tuhannen taalan paikka saada oma kylä kartalle ja ideoita eteenpäin, kun Enontekiön kylät -hanke tulee käymään.
Katja Keskitalo
Kylätyöpajojen aikataulu, check! Kyläkävelyt, check! Facebookin Enontekiön kylät -ryhmä, check!
Vuoden alussa käynnistynyt Enontekiön kylät -hanke pyörähti toden teolla käyntiin, kun projektipäällikkö Sasmo Kangassalo tarttui toimeen toukokuun puolivälissä.
– Muutin tänne aivan vasta, ja ennen sitä olin kaksi kertaa käynyt Hetassa ja Kilpisjärvellä saman verran, Kangassalo kertoo.
Kylät ja niiden sijainnit alkavat olla kuitenkin jo aika lailla hanskassa, se selviää Kangassalon seinällä olevasta kartasta.
– Enontekiön kylien tunnistaminen on ollut hauskaa, koska ei ole olemassa virallista listaa.
Sen Kangassalo on jo huomannut, että Enontekiöllä on paljon ylpeitä, oman historiansa omaavia kyliä.
– Kylä pitää sisällään niin paljon asioita: historian, ympäristön, kohteet, joita siellä on voinut olla. Asukasmäärän ei tarvitse määrittää kylää.
Enontekiö on sen muutaman käyntikerran verran tuttu Kangassalolle hänen retkeily- ja vaellustaustansa ansiosta, ja Käsivarren aluetta Kangassalo pitääkin erityisen ainutlaatuisena.
– Viimeisimmän kerran käydessämme Hetassa sanoin tyttöystävälle, että täällä me vielä asumme ja kas, kummaa! naurahtaa Kangassalo.
Vastaanotto on ollut hyvä, ihmiset ovat ystävällisiä, mukavia ja avuliaita.
– Ja mitä enemmän olen tutustunut kuntaan, sitä enemmän olen löytänyt myös älyttömän mielenkiintoisia kohteita täältä.
Kangassalo muutti Hettaan Tervakoskelta Janakkalan kunnasta läheltä Hämeenlinnaa.
– Olin siellä kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä suunnittelijan tehtävissä.
Koulutukseltaan Kangassalo on ympäristösuunnittelija.
Vapaa-ajallaan hän on ehtinyt maastopyöräillä pitkin ja poikin.
– Ai, että mä oon ollut iltaisin iloinen! Kun astun ovesta ulos, näen Jyppyrän ja kun käännän päätä, näen Pyhäkeron huipun puiden yläpuolella. Tuntuu vieläkin vähän epäuskottavalta, että asunko oikeasti tällaisessa paikassa, Kangassalo nauraa.
Kangassalo aikoo käydä Enontekiön kaikissa kylissä, hankehan koskettaa aivan kaikkia.
– Mielestäni on tärkeätä käydä tutustumassa kylään ja sen ihmisiin, jotta ymmärtää, minkä eteen tekee töitä.
Tutustuminen kyliin alkaa työpajoilla.
– Niissä etsitään kehitysideoita, vahvuuksia ja tarinoita eri kylistä.
Myöhemmin järjestetään myös kohdennetut työpajat, jotta kehitysideat saadaan käyntiin.
Jos kylä esimerkiksi haluaa korjata kylätalon, hankkeen loppupuolen työpaja voi käsitellä sen rahoituksen hankkimista.
– Olennaisinta on, että kylä pääsisi toimeen esimerkiksi rahoituksen hakemisessa jo hankkeen aikana, Kangassalo sanoo.
Hän ei aio hautautua hankkeen taakse, eikä halua työtänsä edes hankkeena ajateltavan. Ihmiset voivat vaikka soittaa tai laittaa viestiä.
– Suora yhteys ihmisten kanssa voi olla työpajojakin parempi tapa saada kyliltä tarinoita.
Elo-syyskuun aikana kylille on tulossa myös kyläkävelyjä.
Enontekiön kylät -hankkeeseen on kirjattu monta tavoitetta: kylät saavat tunnistettua omat vahvuutensa ja löydettyä oman tarinansa, kylät kartoittavat kehittämisen tarpeet ja ryhtyvät työstämään niitä eteenpäin, tarkastellaan, miten kylät tai yrittäjyyttä suunnittelevat kyläläiset voivat lisätä osallisuutta alueella tapahtuvassa kotimaan ja ulkomaan matkailussa.
Hankkeen rahoittajana toimii Leader Tunturi-Lappi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kautta. Hanke kestää ensi vuoden syyskuun loppuun saakka.
Kokonaisbudjetiksi on määritelty 150 000 euroa, josta Leader Tunturi-Lapin rahoitusosuus 135 000 euroa. 15 000 euroa tehdään vastikkeettomana hankkeen hyväksi tehtävä työnä. Hanketta hallinnoi ja sen toteuttaa Enontekiön kunta.
TIETOLAATIKKO
