A-
A+
A-
A+
Kylät tursuavat tarinoita
Enontekiön kylät -hankkeen aikaiset ideat aiotaan saada etenemään.
Katja Keskitalo
Marraskuun lopulla vietettiin Kylien päivää. Enontekiön kylät -hanke ja hankkeen moottori Sasmo Kangassalo kokosi kylät nuotion ympärille tiivistä yhteydenpitoa, monta vierailua ja enemmän askelia kuin laskea jaksaa sisältäneen kesän ja syyskauden jälkeen.
– Hyttysiä ja hellettä lukuun ottamatta olen joka hetkestä nauttinut, Kangassalo toteaa läsnä oleville kyläläisille.
Enontekiön kylät -hankkeessa on Kangassalon mukaan tiettyjä asioita, mitä pyritään tekemään.
– Esimerkiksi kylien identiteetin, tarinoiden ja vahvuuksien tunnistaminen ja kääntäminen markkinointiin.
Kaikista Enontekiön kylistä tullaan tekemään digitaalinen esittelysivu.
– Siinä ovat asiat, jotka kyläläiset itse haluavat kylästään kerrottavan.
Siinä missä kylän erityispiirteet, niin myös kehityskohdat sekä mahdolliset kylähankkeet on tarkasti kuluneiden kuukausien aikana kirjattu Kangassalon kansioihin.
Kylähankkeen ydinajatus on se, etteivät ideat hiljene hankkeen aikaisen rummutuksen myötä, vaan ne oikeasti saisivat tuulta siipiensä alle.
– Kehityskohteet on tarkoitus saada semmoiselle mallille, että ne jäävät etenemään.
Kahvin ja pullan lomassa Kangassalo kertoilee tiivistetysti, mitä hänelle kyliltä on käteen jäänyt. Tuhannen kilometrin takaa Enontekiölle muuttanut Kangassalo on käynyt Enontekiön jokaisessa kylässä pitämässä työpajoja sekä vetämässä kyläkävelyjä.
– Enontekiön on 26 asutun kylän kunta ja jokaisessa kylässä on uskomaton määrä ihan omia, uniikkeja asioita.
Myös erilaisia tarinoita Enontekiön kyliltä Kangassalo kertoo kuulleensa todella paljon.
– Jokaisessa kylässä on tosi hienoja, omia tarinoita, jotka olen kirjoittanut ylös.
Hänen mukaansa jokaiselle tarinalle tullaan etsimään paikka, mutta koska tarinoita on niin paljon, tarvittaneen vielä hanke niitä varten.
– Olen kuullut kaikki tarinat ihmisiltä ja toiset ihmiset täydentävät niitä vieressä. Tarinat ovat aina paljon kattavampia kuin ne, jotka olen kirjastosta siitä samasta kylästä lukenut, Kangassalo painottaa.
Yhteisiä piirteitä ja arvojakin kyliltä on esiin noussut. Yksi niistä on se, että joka paikassa haluttaisiin asua kotona mahdollisimman pitkään.
– Toinen asia, joka kylillä nousi esiin, on Lapin sota. Evakkoaika ja kaiken polttaminen. Sen vaikutus muovaa jokaisen kylän tarinoita, Kangassalo sanoo.
Vahvuutena myös luonto on noussut Kangassalon mukaan joka kylässä, kaikki elävät luonnon keskellä.
Luontopolkuja sekä veto- ja pitovoimaa asukkaiden suhteen haluttiinkin kylillä kehittää.
– Tähän liittyvät sitten myös asuntotilanne ja kylillä yrittäminen.
Teiden kunto ja kylien läpi kaahaavat rekat koettiin turvattomuuden tuojiksi lähes jokaisella kylällä, sillä ne sijaitsevat melkein kaikki tien varrella.
Kylien päivään osallistui myös kunnanjohtaja Samuli Mikkola. Hän kertoo kunnan tämänhetkisestä tilanteesta.
– Ollaan harvinaisten isojen muutosten keskellä.
Sote-uudistuksen ja suunniteltujen investointien lisäksi hän nosti esille muun muassa elinvoimaisuuden.
– Yksi iso haaste meidän kunnassamme on asuntotilanne.
Kesäkuussa perustettu Palojoensuun kyläläiset ry puolestaan tuo terveiset kunnanjohtajalle.
– Me olemme tutkineet, että Palojoensuussa tehdään talkoilla kaikki, mitä pystytään, kertoo Tuija Rantatalo.
Esimerkiksi latupohjahankkeeseen haettiin kaksi kertaa Leader-avustusta sitä saamatta ja sitten tehtiin itse.
90 asukkaan kylän tilaisuuksiin osallistuu kolmasosa kylän väestöstä.
– Jos tahtoa on, niin kylää voi kehittää. Me toivomme myös valtavasti yhteistyötä ympärillä olevien kylien kanssa, Maritta Ahonen Palojoensuun kyläläisistä sanoo ja lisää, että ilolla kylätaloa pystyssä pidettäisiin, jos se vain jotenkin olisi jatkossakin mahdollista.
Yhdistys antoikin kunnalle avustusanomuksen kylätalon pelastamiseksi.
Rantatalon mukaan Palojoensuun kyläläiset ovat pitäneet taloa lämpimänä 20 vuotta sen jälkeen, kun koulu kylältä loppui.
– Ja ihan omila rahoila. Mutta nyt tuli sota, ja energian hinta nousi kattoon. Mitäs me nyt tehemä? hän kysyy.
”Jos tahtoa on, niin kylää voi kehittää.
TIETOLAATIKKO
