A-
A+
A-
A+
Jan Wahlberg oli yksi kahdeksasta Turpotietäjä-finalistista
Maan parhaimmistoa
Katja Keskitalo
Jan-Krister ”Jansku” Wahlberg oli mukana tämänvuotisessa Turpotietäjä-kilpailun finaalissa, joka kisattiin tiistaina Helsingissä. Mahtava suoritus Enontekiön Erälukion pojalta olla mukana Suomen kahdeksan parhaan lukiolaisen joukossa!
Turpotietäjä on lukiolaisille suunnattu kilpailu, joka mittaa turvallisuuspolitiikan tietämystä. Järjestäjien mukaan jo finaaliin pääseminen vaatii kovaa työtä, sillä alkukilpailuun osallistuu vuosittain satoja lukiolaisia. Tänä vuonna kilpailussa oli mukana 44 lukiota.
Voittoa ei tullut, mutta se ei harmittanut Janskua yhtään.
– Tuntuu ihan mahtavalta! Olo on kuin voittajalla. Finaalin aikana fiilis oli koko ajan hyvä ja semmonen, että nyt mennään, Jansku kertoo paluumatkalla yöjunasta.
Ilman jännitystä ei tietenkään selvitty, mutta se kuuluu asiaan.
– Varsinkin suullinen osuus oli semmonen, mitä jännitin paljon, mutta loppua kohti tuli rentoutunu fiilis.
Reissu itsessään oli Janskun mielestä monivaiheinen ja silmiä avaavakin.
– Helsinki on niin erilainen paikka verrattuna Enontekiöön, että oikeastaan jopa hirvittää. Kisan aikana minulta kyseltiin paljon, minkälaista on elää valtakunnan huipulla ja minkälaista ihan normaali elämä Enontekiöllä on. Järjestäjiä myöten olivat hyvin kiinnostuneita Enontekiöstä ja jopa minusta, iloitsee Jansku.
– Lähdet sitten Helsinkiin edustamaan Enontekiötä, sanoi Tiina-äiti ensi töikseen pojalleen yhtenä tämän syksyn aamuna.
Opettaja Kari Murtola oli laittanut Wilma-viestiä finaaliin pääsystä sekä Janskulle että hänen äidilleen, mutta pojalta viesti oli ennen nukkumaan menoa livahtanut ohi silmien.
– Unenpöpperössä hädin tuskin kuulin, mitä äiti sanoi, mutta virnuillen äiti kehotti vain katsoa Wilmaan, Jansku nauraa.
Yllätys oli suuri, ja ensimmäinen ajatus päässä oli erittäin epäuskoinen.
– Koulussa Kari Murtola onnitteli minua finaalipaikasta, ja uskon vahvasti, että hänellä oli pientä ylpeydenpoikasta ja innokkuutta asiasta, Jansku iloitsee.
Kari Murtolaa hän haluaakin kiittää siitä, että tämä ylipäätään järjesti Turpotietäjä-kilpailun karsinnat Erälukiossa.
– Hän myös auttoi sekä neuvoi minua, miten finaalipaikan kanssa kannattaa menetellä ja mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon, Jansku kiittelee.
Muutkin ovat asiasta olleet innoissaan.
– Kiittää haluaisin myös kaikkia niitä, jotka ovat tsempanneet minua kaikessa ja erityisesti tässä finaalissa.
Jo ennen kisaa Jansku kertoo tietävänsä, että taso finaalissa tulee olemaan erittäin kova.
– Itselleni jo kilpailuun pääsy on suuren luokan kunnia, enkä missään tapauksessa tule sieltä tyhjin käsin, vaan kädet ja mieli täynnä uusia kokemuksia. Minun mittapuullani koko reissu ja finaali on itsessään iso asia, ja vaikka yritän parhaani finaalissa, aion ennen kaikkea nauttia mahdollisuudesta ja hetkestä.
Mikään lomaretki loppukilpailu ei ollutkaan, sillä finaalitilaisuus kesti koko päivän. Loppukilpailuun sisältyi kirjallinen ja suullinen osuus. Kirjallisessa osuudessa opiskelijoita pyydettiin laatimaan essee siitä, mitä vaikutuksia muuttuneella Afganistanin tilanteella on maailman turvallisuusympäristölle. Suullisessa osuudessa opiskelijoiden piti puolestaan laatia kahden minuutin puhe siitä, miten Suomen tulisi suhtautua EU:n jäsenenä, mutta myös useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sitoutuneena maana tilanteeseen, jossa turvapaikanhakemista käytetään vaikuttamisen välineenä. Aikaa puheen laatimiseen oli 20 minuuttia.
Kilpailun voitti Eelis Ojala Helsingin normaalilyseosta, toiseksi sijoittui Lauri Hietanen Etelä-Tapiolan lukiosta ja kolmanneksi Tiia Salminen Elisenvaaran lukiosta.
Koulussa Janskua kiinnostaa eniten historia.
– Historia on minulle helppoa, ja pohjaton tiedonjano ja mielenkiinto auttaa kovasti sen oppimisessa. Historian lisäksi pidän erityisesti yhteiskuntaopista, filosofiasta sekä saksasta. Ylipäätään kaikki niin sanotut humanistisen puolen aineet kiinnostavat minua ja koen olevani niissä hyvä.
Turvallisuuspolitiikka on Janskulle uusi mielenkiinnon kohde, mutta hänestä on mielenkiintoista tietää, miten Suomen kansalaiset pidetään turvassa.
– On hieno juttu, että me saamme nukkua yömme rauhassa ja se, miten tämä toteutetaan, kiinnostaa minua valtavasti. Lisäksi on mielenkiintoista tietää, miten historia heijastaa yhä nykypäivän turvallisuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan, pohtii Jansku.
Hän ottaa asioista selvää pelkästään puhtaasta mielenkiinnosta.
– Katson paljon dokumentteja ja luen artikkeleita, jotka käsittelevät turvallisuuspolitiikkaa ja historiaa.
Ennen kisaa Janskulla oli selvä strategia.
– Pyrin pääosin menemään yleistiedon, yksinkertaisen maalaisjärjen sekä pettämättömän logiikan avulla kisassa ja elämässä muutenkin.
TIETOLAATIKKO
