A-
A+
A-
A+
Pilkkicupin voitto vilahti Muonioon
Enontekiön pilkkiviikolla Vuontisjärvestä nousi kalaa ennätysmäärä, vaikka järvellä pidettiin neljät kisat.
Katja Keskitalo
– Aina on hyvä ko tullee kallaa, sanoo muoniolainen Jani Rauhala.
Hän voitti voitti tämänvuotisen Enontekiön pilkkiviikon cupin, jossa lasketaan yhteen kisoista kerätyt pisteet.
Tänä vuonna Enontekiön pilkkiviikolla pidettiin samana päivänä kahdetkin kisat peräkkäin samalla järvellä.
– Mie olen sitä mieltä, että jos on semmonen järvi, josta tullee kallaa, niin siitä vain! Rauhala meinaa.
Pilkkiviikko painottui tänä vuonna Hettaan ja itäkyliin. Ounasjärvellä yhteensä viisi yhdistystä piti kisat eri puolilla järveä Hetan Kodan rannasta Vuollikkaan ja sillä välillä, Peltovuoman Angelinjärvellä oli kahden kisat, ja Nunnasessa järjestettiin yhdet kisat.
Vuontisjärvellä peräti neljä yhdistystä järjesti kilpailut, mutta kalansaaliissa määrä ei silti näkynyt muuta kuin hurjina kilolukemina. Metsäveikkojen kisoissa 20 parasta kilpailijaa nosti yhteensä 158,4 kiloa kalaa, Viiman kisoissa kahdenkympin kärki nosti jäälle 166,7 kiloa, maa- ja kotitalousnaisten kisoissa 20 parasta sai kalaa 118,5 kiloa, ja vielä Sydänyhdistyksen päätöskilpailussakin kisan kaksikymmentä parasta kantoi vaa´alle yhteensä 90 kiloa kalaa. Yhteensä neljän kisan listoille päässeet pilkkivät siis 533,6 kiloa kalaa.
Mikään yllätys Jani Rauhalan pilkkicupin voitto ei ollut, sillä hän nosti kalaa ja keräsi pisteitä tasaiseen tahtiin läpi viikon. Eikä voitto kovin ainutkertainenkaan ole.
– Mie olen voittanu cupin vuonna 2017. Vuosina 2018 ja 2019 olen ollu kolmas. Tässä on ihan hyvä putki päällä, Rauhala nauraa.
Enontekiön järvien lupuamisen hän kertoo aloittaneensa jo juniori-iässä.
– Mie olin 12-vuotiaana täälä -87 tai -88, ja voitin silloin juniorikilpailun. Siitä se on lähteny.
Tämänvuotisessa Hauki on kala vai onko -keskustelussa Rauhala on sitä mieltä, että hauki kuuluu kisoihin.
– Se tuopi vähän vaihtelevuutta, vaikka ymmärän kyllä sen, että kaikki ei ole sitä mieltä. Itte en pyyä haukia, mutta siitä huolimatta minusta on ihan oikein, että hauki on kisakala.
Rauhala kertoo kisaavansa myös Pello–Kolari–Muonio-akselilla.
– Etelämmäs mie en lähe.
Kalevi ja Sari Sallinen sekä Hannu Poutanen ovat juuri valmistautumassa taas yhteen pilkkiviikon kisaan. Melkein kaikki kisat on koluttu.
– Vuontisjärven kisat on käyty kaikki. Kalaa on tullu, jotkut saa, jotkut ei. Itsellä on mennyt erittäin huonosti, ei edes pistesijoja ole tullut, Kalevi Sallinen nauraa.
Hannu Poutanen sen sijaan sai ensimmäisissä kisoissa Peltovuoman Angelinjärvestä seitsemänkiloisen hauen ja voitti sillä koko kisan.
– Jos on kaiken kalan kilpailu, niin tietysti on vaikea haukea pois rajata, Poutanen sanoo.
– Monikin sanoo, että haukea pitäis karttaa, että olis vain ahven- ja särkikisa, mutta siinähän on kaikilla sama mahdollisuus pyytää haukea tai ei, Sallinen puolestaan huomauttaa.
Hänen mielestään hauki on kilpailukala muiden mukana.
Poutasen mielestä hauen takaisin avantoonkaan laittaminen ei kovin hyvä ajatus olisi.
– Kun täällä sitä kuitenkin tulee.
Miehet ovat jo pitempään kisanneet Kuusamon pilkkiviikolla, mutta nyt jo viisi-kuusi vuotta he ovat käyneet myös Enontekiöllä.
– Jos ollaan vaan hengissä, niin viimisillä voimilla tullaan tänne taas ensi vuonnakin, he lupaavat.
Tänä vuonna kisaajia oli selvästi aikaisempaan verrattuna vähemmän, ja siihen ovat vaikuttaneet osaltaan koronan aiheuttama epätietoisuus, majoituspaikkojen uupelo, mutta myös se, että kahtena keväänä kisat jäivät pois. Järjestäjien mukaan Ruotsin Mertajärven ja Muonion Rauhalan pilkkikisat varastavat aina osansa kisaajista.
Etenkin karavaanarit loistivat tänä keväänä poissaolollaan, tienlaidat eivät enää täyttyneetkään asuntoautoista.
Poutaset ja Salliset kumminkin ovat asuntoautoilla liikkeellä.
– Mutta meidänkin porukasta on jäänyt viisi autoa pois. Osalla on tullut ikä vastaan, ei enää jaksa, ja osa on vaihtanut jo hiippakuntaa.
Sitä miehet meinaavat, että välttämättä ei kahta kisaa samana päivänä jaksaisi pilkkiä.
– Mieluummin vaikka neljän tunnin kisa päivässä.
Silloin osallistujamäärät kisaa kohti kasvaisivat, ja pilkkiviikon pituus pitenisi.
Se pilkkiviikon aikana tulee kuitenkin väkisinkin selväksi, että yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen kylillä yhä toimii, ja sen myötä kisoista ja kisajärjestelyistä tykätään. Kyllä viikon kisojen järkkääminen tuo kylillekin eloa, jota on nyt muutama vuosi kaivattu.
Huolimatta siitä, että ollaan vapaalla, harrastetaan ja nautitaan kauniista keväästä, taustalla on totinen kilpailuvietti.
– Emäntä anto kovat ohjeet: ei mitään löysäilyjä tänään, kuuluu kilpailija selittävän toiselle.
Toinen on samaa mieltä, nyt ei himmailla. Semmoista se on Enontekiön pilkkiviikolla: siimat kireiksi tai ei ole kotia menemistä.
”Jos ollaan vaan hengissä, niin viimisillä voimilla tullaan tänne taas ensi vuonnakin.
TIETOLAATIKKO
Niin monta on mieltä kuin miestäkin
Enontekiön pilkkiviikosta oli mahdollista antaa palautetta kyselyyn vastaamalla. Vastauksia annettiin 40 kappaletta, mutta sama henkilö saattoi myös antaa vastauksia eri päivinä eri kisoissa eli sillä tavoin halutessaan useamman vastauksen.
Enontekiön kunnan tapahtumasihteeri Sirpa Mannela on käynyt kyselyyn annetut vastaukset läpi.
Vapaassa palautteessa nousi jälleen esille kaksi selvästi pilkkijöiden mielipiteitä jakavaa asiaa eli naisten sarjojen olemassaolo ja hauen poistaminen kilpailukaloista.
Muutama naisista haluaisi oman sarjan ja osa ei taas missään nimessä. Pilkkiviikon kilpailukaloina ovat kaikki kalat, mutta osa haukea ei kilpailukalaksi haluaisi.
Myös vanhoja kisajärviä, kuten Leppäjärvi, Palojärvi, Näkkälä, Kihlanki ja Muotkajärvi, toivottiin mukaan viikolle.
Tällä hetkellä siirtymäaika järveltä punnitukseen on 15 minuuttia, mutta sitä toivottiin puolituntiseksi. Isoilla alueilla kaikki eivät malta lähteä riittävän ajoissa kävelemään punnitukseen, vaan haluavat pilkkiä loppuun asti, ja silloin vartti on liian lyhyt aika.
Kyselyllä haluttiin selvittää myös, onko merkitystä minä viikonpäivänä Enontekiön pilkkiviikko alkaa. Noin 2/3 vastanneista asialla ei ollut merkitystä. Ne pilkkijät, joille asia oli tärkeä, toivoivat pilkkiviikon alkavan lähinnä viikonlopun aikana.
Pilkkiviikon osallistujat kiertävät kevään aikana pilkkikisoja. Tänä vuonna Erämaa-Kuusamon pilkkiviikko järjestettiin 9.–14. huhtikuuta, kun Enontekiön pilkkiviikkoa alkoi 19. huhtikuuta. Kyselyssä tiedusteltiin parasta aikaa näiden kahden kisaviikon välillä. Reippaasti yli puolet eli 67 prosenttia vastanneista halusi Enontekiön kisa-
viikon alkavan suoraan Kuusaman pilkkiviikon jälkeen. Ja mikä positiivisinta: ensi vuonna Enontekiön pilkkiviikkoon aikoo hyvin todennäköisesti tai ehkä osallistua 84 prosenttia vastanneista. Tänäkin vuonna kaikkiin pilkkiviikon kisoihin ilmoitti osallistuneensa lähes puolet vastaajista.
Pilkkijät saivat antaa myös koko pilkkiviikosta yleisarvosanan asteikolla 4-10, ja 73 prosenttia arvosanoista osui arvosanojen 8-10 väliin ja 18 prosenttia antoi yleisarvosanaksi 6 tai 7. Lähinnä ne, jotka toivoivat naisten sarjaa tai haukea pois kilpailukaloista, antoivat 4 tai 5, eli noin 9 prosenttia vastaajista.
