A-
A+
A-
A+
Lapset oppivat usein aikuisia nopeammin, kehuu Jere Löytökorpi.
Ylläs Ski Resort / Mika Hirvonen
Ylläksen hiihtokoulu on saanut leijonan osan asiakaskunnastansa takaisin ulkomaalaisten turistien palattua.
Ylläksen sesonki on ollut kiireinen ja kävijöiden määrä on noussut huomattavasti verrattuna kahteen hiljaisempaan korona vuoteen.
– Ei tämä ehkä ole vilkkain kausi mitä olen nähnyt, mutta lähellä ollaan, kertoo Ylläksellä yli vuosikymmenen työskennellyt Jere Löytökorpi.
Löytökorpi työskentelee Ylläksen hiihtokoulun johtajana ja opettajana. Ulkomaalaisten turistien paluun myötä myös hiihtokoulun palveluita on käytetty aktiivisemmin.
– Kyllä suomalaisetkin hakeutuvat näiden palveluiden pariin, mutta ulkomaalaisille se on lähes itsestäänselvyys.
Oppilaita Ylläksen hiihtokoulusta löytyy vauvasta vaariin, aloittelijoista kokeneisiin, ja kaikissa lajeissa. Mutta kummat oppivat laskemaan nopeampaa, analyyttiset aikuiset vaiko pelottomat lapset?
– Haluttais vastata, että aikuiset, mutta kyllä totuus on se, että lapset tämän homman nopeampaa oppivat. Se tekemisen ilo ja kyky heittäytyä tilanteeseen mukaan vie tässä tapauksessa voiton, kun verrataan oppimiseen, jossa keskitytään enemmän tekniseen suoritukseen.
Eli sen minkä nuorena oppii, oppii nopeampaa. Oppitunnit eri ryhmille koostuvat pääasiassa samoista harjoitteista, mutta niitä lähestytään eri kulmasta.
– Harjoituksen selittämisessä pyrin hyödyntämään nuorien parissa esimerkiksi heidän muita harrastuksiaan, kuten vaikkapa jääkiekkoa. Aikuisten kanssa voidaan muistella lapsuuden leikkejä ja hakea sitä kautta esimerkkejä kuinka harjoituksessa pyritään liikkumaan. Lapsille liikkeitä avaan yleensä eläin esimerkkien tai sarjakuvahahmojen kautta. Kyllä tässä ammatissa saa välillä olla aikamoinen satusetä, Löytökorpi naurahtaa.
Osalle hiihtokoulun oppilaista voi kyseessä olla ensikosketus lumella harrastamiseen. Silti omatoimiseen laskemiseen pääsee kiinni yllättävänkin nopeasti.
– Totta kai oppiminen on aina yksilökohtaista, mutta nopeimmissa tapauksissa on päästy jo neljänkymmenen viiden minuutin jälkeen hyviin lopputuloksiin, eli asiakas voi käyttää hissiä itsenäisesti ja turvallisesti, ja on oppinut sekä jarruttamaan että kääntymään. Mutta keskimääräinen itsenäisen pääsee laskemaan noin yhden ja puolen tunnin harjoittelun jälkeen.
Myös soveltava lumiliikunta kuuluu Ylläksen hiihtokoulun palveluihin.
– Liikuntarajoitteiset ja eri vammaluokituksen omaavat ihmiset, jotka eivät välttämättä omatoimisesti voi lähteä rinteeseen harrastamaan, pääsevät meidän kanssa nauttimaan lumella laskemisesta.
Ylläksellä on käytössä liikuntarajoitteisille suunniteltu Biski-laskettelukelkka.
– Kyseessä on kuppipenkki nivelletyllä suksella, jolla laskettaja ja asiakas pääsevät pudottelemaan mäkeä alas. Periaate on sama kuin laskisit normaalisti, mutta sukset ovat penkissä kiinni ja penkkiä ohjataan painon siirrolla. Se on ollut asiakkaiden kertoman mukaan todella hieno kokemus, että he ovat päässeet laskemaan ja käyttämään esteettömästi kaikkia hissejä
Alppihiihto on Löytökorven mukaan vakiinnuttanut asemansa suosituimpana laskettelumuotona, kun taas lumilautailun suosio nousee ja laskee sykleissä.
– Sillä on todella iso merkitys, miten se on esillä julkisuudessa. Suurien kisojen tienoilla näkyy selkeää nousua myynnissä ja myös sitten hiljaisempana aikana vastaavasti laskua.
Alppihiihdon suosioon vaikuttaa myös se, että sen opettelu mielletään myös helpommaksi, Löytökorpi jatkaa.
– Siinä on kaksi toisistaan irrallista elementtiä ja eteenpäin suuntautuva liike on ihmiselle luonnollisempi.
Toimittajan teinivuosien aikainen lasketteluvillitys, eli bleidit, eivät kuuleman mukaan ole enää in.
– Ei ole näkyny moneen vuoteen, Löytökorpi kuittaa muisteloihin.
Tunturi-Lapin Huiput luettavissa maksutta täällä.
TIETOLAATIKKO