Paikallisuutiset

”Haluaisin uskoa, että suomalaiseen sanaan voi luottaa myös saamelaisten oikeuksien toteutumisessa” ‒ Juuso osallistui Genevestä etäyhteydellä

Saamelaiskäräjät piti perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuudessa monta eri puheenvuoroa.

– Tämä on hyvä saavutus. Takana on pitkä jatkumo toimikuntia, mietintöjä, usean hallituskauden ajan ja monta puoluetta on ollut mukana valmistelussa, toteaa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.

Hänen mukaansa uusittujen vaalien järjestäytymisen jälkeen saamelaiskäräjät on allekirjoittanut yhteisen linjapaperin, jonka mukaan 17 saamelaiskäräjälakiedustajaa 21 edustajasta tukee Orpon hallituksen saamelaiskäräjälakiesitystä.

– Kielten ja kulttuurin siirtäminen seuraaville sukupolville on meille kaikki kaikessa, Näkkäläjärvi painottaa.

Nyt annettu lakiesitys antaisi hänen mukaansa saamelaiskäräjille mahdollisuuden tukea paremmin sekä saamen kielten ja kulttuurin ylläpitämistä ja kehittämistä.

– Tämän me kaikki olemme velkaa tuleville sukupolville.

Näkkäläjärvi kertoo, että vuosikausien yhteistyön tuloksena esimerkiksi Inarissa suuri osa koululaisista käy koulua saamen kielellä.

– Toista se oli vuonna 1986 ko olin ite toinen kahesta ensimmäisestä saamen luokan oppilaasta ja muut 98 ala-astelaista kävi koulua suomeksi, Näkkäläjärvi sanoo.

Näkkäläjärvi painottaa, että saamen kielten käyttö kaikkien perinteisten elinkeinojemme ja muun yhteisöllisen elämän osana ovat yhä tärkein saamelaista identiteettiä ylläpitävä, uudistava ja siirtävä perusta.

ykkösartiklaa on yritetty tulkita väärin ajatellen, että sen pystyy kääntämään ja vääntämään koskemaan sitä, kuinka kansan tulisi määritellä jäsenensä. Tuomas Aslak Juuso

Tuomas Aslak Juuso, saamelaiskäräjien enontekiöläinen 2. varapuheenjohtaja, osallistuu perustuslakivaliokunnan kuulemistilaisuuteen yhteydellä Genevestä, jossa hän on ihmisoikeusneuvoston järjestämissä kokouksissa.

– Haluaisin uskoa, että suomalaiseen sanaan voi luottaa myös saamelaisten oikeuksien toteutumisessa.

Juuson mukaan esimerkiksi ILO169-sopimukseen liittyy paljon disinformaatiota tai vaihtoehtoisia tulkintoja.

– Sen ykkösartiklaa on yritetty tulkita väärin ajatellen, että sen pystyy kääntämään ja vääntämään koskemaan sitä, kuinka kansan tulisi määritellä jäsenensä. Todellisuudessa se on ohjenuora valtiolle siitä, millaisessa tilanteessa sopimusta voi soveltaa, Juuso puheenvuorossaan toteaa.

Lopuksi hän toteaa ihmisoikeuskomitean muistuttavan Suomea omissa ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeudesta alkuperäiskansana.

– Sekä siitä, että "alkuperäiskansoilla ja niihin kuuluvilla yksilöillä on oikeus siihen, ettei niitä pakkosulauteta eikä niiden kulttuuria tuhota", siteeraa Juuso ihmisoikeuskomiteaa.

Hän toteaa, että annetun lakiesityksen myötä saamelaiskäräjät haluaa yhdessä nämä saamelaisille taatut oikeudet varmistaa.