Paikallisuutiset

Stádas lea veahá vuostemielat oaidnu boazodollui, dadjá luondduriggodathoavda

Eanodaga, Muoná ja Gihttela gielddaid luondduriggodathoavda Hannu Lohvansuu, geas lea badjelaš logi jagi vásáhus golmma suohkana eanadoallobálvalusain, muitala iežas vásáhusain. Ovdamearkan boazodolliide máksojuvvon boraspirebuhtadusat, mat leat stuorra oassin eiseválddiid barggus dáin gielddain.

Go geatki, gumpe dahje albbas goddet bohccuid Ruoŧa dahje Norgga beal Sámis, de stáhta bivdá borespiriid helikopteriin. Go ná geavvá Suoma bealde, de boazoeaiggádat ohcet stádas báhčinlobi, bivdet de iehčanassii ja iežaset goasttádusain.

– Doppe bohtet 50-siidosaš rávvagat, maid oažžu dahkat ja maid ii oaččo dahkat. Ja jus dat eai čuvvojuvvo, de geavvá diggái, muitala Lohvansuu.

Suoma Giehtaruohttasis geatkelohku lea unni, muhto boraspiriid dagahan vahágiid mearri stuoris. Dás Lohvansuu árvvoštalláge, ahte boraspiret rasttildit riikkarájiid ja bohtet ránnjáriikkain Supmii. Jahkásaččat buhtadit Eanodagas duhát bohcco, maid boraspiret leat goddán. Muonás ja Gihttelis lohku lea sullii golbmačuođi bohcco.

Lohvansuus lea nubbinai ovdamearka dákkár vuostemielat doaladuvvamis. Guokte, golbma jagi dás ovdal jápme ollu bohccot goavvejagi dihte. Vuosttaš jagi mávssii stáhta badjeolbmuide buhtadusa maŋŋegihtii. Nuppi ja goalmmát jagi linjejedje, ahte dálki ii lean šat earenoamáš ja dan dihte buhtadusat eai máksojuvvon.

Ruoŧa ja norgga boazodoallit ožžo Lohvansuu mielde buhtadusa ja veahki bohccuideaset biebmamii juo dálvet dalle go geartnui nu ahte bohccot eai šat guhton. Suomas buhtadusaid ohce maŋŋegihtii.

– Vahágiid meari árvvoštallet giđđat go dihtet man ollu bohccot leat jápmán ja dan vuođul buhtadusat de máksojuvvojit, muitala Lohvansuu.

Dat lea su mielas bonju jurddašanvuohki ja muitala stáda doaladumiid birra.

– Boazodoallu ii adnojuvvo nu árvvus ja dat čuohcá oalle ládje sápmelaččaide. Boazodoallit meannuduvvojit maid spirebuhtadusaid máksimiid dáfus eará ládje go daid earáid, geat leat massán elliideaset.

Lohvansuu mielde ovdamearkka dihte boraspire goddán beatnagis oažžu buhtadusa jođánit. Bohccovahágiid birra čogget dieđuid njukčamánu rádjái, ja mannan jagi buhtadusat máksojuvvojedje boazodolliide borgemánus.

Ollislaš buhtadusa oažžun lei dallenai veaháš eahpesihkar dannego stáhtabušehttii lei várrejuvvon dasa 10 miljovnna, mii ii de reahkkán buhtadusaid máksimii. Loahppaoasis mearriduvvo sierra.

Go boazoeaiggát gávdná ráppi meahcis, de diehtu dan birra sáddejuvvo jođánit Eanodaga, Muoná ja Gihttela eananguovločálli Annika Leinonena bargolatnjii Muoná gielddadállui. Leinonen álggii bargui golmma gieldda eananguovlobálvalusaid guovtteolbmo teamii geassemánu álggus. Jápmán bohccot eai leat gullan su árgabeaivái, muhto dál dat gullet.

Go boazoeaiggát gávdná meahcis ráppi, de son govve unnimusat guokte gova, sihke lagasgova ráppis ja oppalašgova birrasis, ja sádde daid Pesä-áppa bokte iežas bálgosa boazoisidii. Boazoisit sáhttá hilgut borasspirevahága njuolga. Jus almmuhus lea su mielas ortnegis, de govat sáddejuvvojit Leinosii. Dáid lassin son oažžu dieđuid ovdamearkka dihte ráppi gávdnanbáikkis ja -áiggis, eaiggádis ja sus, gii ráppi lea gávdnan. Leinonen árvvoštallá govaid vuođul leago bohcco goddán boraspire, vai galgágo ášši vel dárkkistit nu ahte manná meahccái báikki nala iskat ráppi.

Mihttomearrin lea dárkkistit juohke logát vahátdieđiheami. Dál Leinonen manná ieš báikái ja iská 8,5 proseantta vahátdieđihemiin. Iešguđet ealli goddin- ja borranvuogit leat šaddan oahpisin geasi ja čavčča áigge.

– Guvžii lea dábálaš, ahte dat gaikkoda duolji, váldá siskkožiid eret ja dasto das lea čorgadis beavdi, gos dat de borrá, muitala Leinonen.

Leinonen ii vuolgge meahccái akto. Mielde lea dábálaččat fuođđodikšunsearvvi boraspirekontáktaolmmoš, ja dávjá maid boazoeaiggát.

– Mis lea buorre joavku, rámpo Leinonen.

Olbmot ohcet birrasis luottaid guovžžas, vaikkobat guovžža baikkaid. Geasset ráppit jođánit jávket, ja maŋŋel goalmmát beaivvi vahága dieđiheamis de sáhttá leat váttis iskat ráppi ja dahkat makkárge árvvoštallama. Maŋŋel go vahát lea iskojuvvon, de Leinonen dahká mearrádusa. Bohccos máksojuvvon buhtadussii váikkuhit bohcco ahki, sohkabealli ja geavahandárkkuhus.

Divraseamos lea turismmas adnojuvvon boazu, mas máksojuvvo sulaid 3 000 euro sturrosaš buhtadus. Turismmas adnojuvvon bohcco dápmamii manná máŋga jagi ja danin dat lea divraseamos, Leinonen cealká. Unnimus buhtadus máksojuvvo miesis, sullii 660 euro.

Mot boazoeaiggádat birgejit boraspiriiguin?

– Dathan leat ilá olu, geasset goddet guovžžat bohccuid, dálvetges geatki, muitala Leinonen.

Eanemusat bohccot jápmet giđđat daningo geatkkit goddet dalle olu bohccuid earenoamážit Giehtaruohttasis. Boraspiret eai dovdda riikkarájiid. Golmma gielddas bohtet jahkásaččat almmuhusat 1500-1600 bohccos birrasiid 250 boazoeaiggádis.

Leinosa ovttasbargu boazoeaiggádiiguin lea álgán bures. Konflivttat eai leat ilbman.

– Buorre lea go lea muhtun gii iská ja dárkkista, leat boazoeaiggádat muitalan Leinosii.

Dákkár iskan doalvu sinnai doalvu sinnai beroštumiid ovddosguvlui.