Paikallisuutiset

Digitaalisuus tuo lisäarvoa perinteisille poluille Kilpisjärvellä

Pian Kilpisjärvellä päästään vaeltelemaan digipoluille. Polut ovat vanhoja tuttuja, mutta nyt niiden patikoimiseen saa uutta syvyyttä vaikkapa käyttämällä samanaikaisesti sovellusta.

Helsingin yliopisto tuottaa tiedepolut Kilpisjärvelle osana EAKR-rahoitteista hanketta Polkuja tieteeseen ja tutkimusasemien TKI-palveluihin. Digitaaliset tiedepolut on tehty Saanan polulle, Saanajärven polulle, Tsahkaljärven polulle ja Salmivaaran polulle.

Polkuihin liittyvät digitaaliset lisäihmeet eli sovellus, nettisivut ja podcastit avataan kaikkien käyttöön 8. kesäkuuta, ja samana päivänä Kilpisjärvellä järjestetään ensin aiheen tiimoilta seminaari ja sitten lähdetään yhdessä tutustumaan Saanan tiedepolkuun.

Tiedepolkuja on olemassa, se ei uusi konsepti ole.

– En uskalla sanoa, että olisimme digitaalisen toteutuksen suhteen ensimmäisiä, mutta kyllä me varmasti etujoukoissa olemme, Kilpisjärven biologisen aseman palvelukoordinaattori Hannu Autto sanoo.

Parasta tiedepoluissa hänen mukaansa on se, että maiseman ja ympäristön näkee uusin silmin.

– Siinä on se jutun juju.

Sovelluksen käyttäminen ei vaadi nettiyhteyttä. Retkeilijä vain lataa älylaitteeseen sovelluksen ja valitsee sieltä reitin, jolle on lähdössä.

– Sitten älylaitteen voi viskata taskuun ja nauttia polusta omala tavalansa. Joku kattoo maisemia, toinen bongaa lintuja ja kolmas kattoo sykevyötä, kertoo Autto.

Poluilla on 27 rastia, joiden ympärillä on geoaidattu alue.

– Niiden kohdalla älylaita piippaa tai värähtää, antaa äänimerkin, jonka on asetuksista valinnut. Se tarkottaa sitä, että tutkijan mielestä siinä kohdassa on jotaki erityisen mielenkiintosta katottavaa, Autto opastaa.

Älylaitteen sovelluksesta rastin sisällön saa esille.

Sisällöt ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, ja niitä on esitetty myös graafisesti eli tietoja ei tarvitse lukea vaan ne voi todeta katsomalla. Lisäksi sovelluksissa on audioformaatti.

– Sisällöt voi myös kuunnella, Autto huomauttaa.

Jokainen rastin sisältö päättyy myös Lisätietoja-kohtaan, josta jokainen voi halutessaan vaikka myöhemmin syventää asiaa.

Tiedepolkuja ei ole tehty vain matkailijoita varten vaan paikalliset saavat niiden kautta yhtä lailla mielenkiintoista tietoa. Vaikka paikat ja seudut olisivat kovin tuttujakin, sovelluksen kautta löytyy uuttakin.

– Tarkoitus olisi avata uusia elämyksiä tuttuihin maisemiin.

Koska puhutaan tiedepoluista, sovelluksessa ei selitetä niinkään maisemaa vaan sitä, miksi ihminen polulla kulkiessaan näkee tietyn maiseman.

– Se avaa hieman eri tavalla ympäristöä.

Autton mukaan sisältöä on monenlaista, kuten arkeologiaa, historiaa, kulttuurihistoriaa, geologiaa ja biologiaa.

– On linnuista ja kaloista tietoa, kasveista ja jäkälistä ja esimerkiksi ihmisen historiasta alueella. Hyvin monitieteisesti löytyy sisältöä.

Sisältöjen laatimisesta ovat huolehtineet tutkijat eri aloilta.

– Tutkijat ovat eri yliopistoista ja eri tieteenaloilta, Autto kertoo.

8. kesäkuuta Kilpisjärven biologisella asemalla järjestetään kello 11 alkaen seminaari, jonne on kutsuttu puhumaan ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ja tutkijatohtori Esko Sorakunnas. Tiedepoluista kertoo Helsingin yliopiston yliopistolehtori ja projektinvetäjä Ditte Taipale.

Sen jälkeen lähdetään yhteiselle retkelle Saanan tiedepolulle.

– Mukaan lähtee hankkeen ja aseman väkeä, joten reissulla kuulee hyvin monenlaisia asioita, Autto lupaa.

Koska Saanan päälle on melko pitkä matka, on mahdollista palata takaisin suunnitellusti jo kodalta, joka on hieman lähempänä lähtöpistettä Mallan pysäköintipaikkaa.

Lisätietoa saa tästä.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua.