Muualta Lapista

Jalkapallo sai 13-vuotiaan Niko-Matti Kuukasjärven muuttamaan Vuotsosta Sodankylään – treenit vievät myös Rovaniemelle asti

– Erittäin kilpailuhenkinen, joka vaatii itseltään aina paljon kun alkaa jotakin tekemään. Näin kuvailee isä Teemu Kuukasjärvi 13-vuotiasta poikaansa, joka asuu viikot mummonsa luona, jotta voi harrastaa täysillä sitä mistä tykkää eli jalkapalloa.

Täytyy tykätä lajista, jota pelaa kolmessa joukkueessa ja neljännenkin laji liippaa sitä läheltä. Tällä kaudella Niko-Matti Kuukasjärvi pelaa jalkapalloa Sodankylän Pallon P14 ja P17 -joukkueissa sekä Rovaniemen Palloseuran P14-joukkueessa. Näiden lisäksi hän on mukana SoPan P15-futsal-joukkueessa.

– Jalkapallo vie paljon aikaani, mutta mitäpä minä muuta tekisin kuin pelaisin jalkapalloa, Niko-Matti Kuukasjärvi kuvailee.

Vuotsolaiselle 13-vuotiaalle lajivalinta on tarkoittanut isoja valintoja ja vaatinut muutakin kuin innostusta. Kun poika kymmenvuotiaana innostui lajista, se tarkoitti sitä että vanhempien oli kuljetettava häntä treeneihin Sodankylään 90 kilometriä eli noin tunnin matka suuntaansa.

Kesä kesältä treenien määrä on kasvanut. Joukkueen mukana on tietysti tehty myös pelireissuja. Viime kesänä Niko-Matin harrastus vaati perheeltä mutkan Sodankylään kolmena–neljänä päivänä viikossa. Myös pikkuveli Niilo pelaa jalkapalloa. Treenit eivät osu samalle päivälle.

Vanhemmat ovat sitä mieltä, että kun lapset haluavat jotakin tehdä, se pitää tehdä heille mahdolliseksi.

– Ei se kuitenkaan ole ajallisesti iso asia, äiti Sanna Kuukasjärvi sanoo.

Perheen isä Teemu Kuukasjärvi kulkee Sodankylään viikoittain muutenkin. Ymmärrystä löytyy myös siksi, että hän on itse pelannut jalkapalloa parikymppiseksi asti.

Kulkemista on helpottanut se, että Sannan äiti asuu Sodankylässä. Kesäisin Niko-Matti jäi monesti yöksi mummonsa luo treenien välissä.

Siitä kai ajatus lähti. Syksyllä Niko-Matti Kuukasjärvi aloitti seitsemännen luokan Vuotson sijaan Tähtikunnan koulussa. Hän kulkee itse treeneissä mummonsa luota Mantovaarasta.

– Yläkoulussa on aineenopettajia ja enemän kavereita. Minulla ei ole niin kovin paljon aikaa koululle, mutta ihan hyvin siellä menee. Olen kasin oppilas, eikä mikään aine mene huonosti.

Sunnuntaisin Niko-Matti Kuukasjärvi treenaa Rovaniemellä, jossa jalkapallon treenaaminen onnistuu sisähallin vuoksi myös talvella. Sinne tulee matkaa Vuotsosta viikonlopun vietosta 220 kilometriä. Vanhemmat tosin pääsevät vuorottelemaan ajamisessa toisten vanhempien kanssa, sillä samoissa harjoituksissa kulkee Sodankylästä Niko-Matin lisäksi kolme muuta poikaa.

Kesällä Niko-Matti Kuukasjärvi pelasi myös vanhemman ikäluokan joukkueessa 14 sarjapeliä. Oman ikäluokan sarjassa hän teki 19 sarjapelissä 31 maalia ja joukkue nousi korkeimmalle sarjatasolle. RoPSin paidassa hän on päässyt jo pelaamaan yhden Huuhkajaliigaturnauksen.

Viime kauden päätteeksi hän sai Sodankylän Pallon vuoden junioripelaajan palkinnon, Sodankylän kunnan stipendin ja Valio Akatemia -stipendin.

Teemu Kuukasjärvi kuvailee poikansa kokevan pelitilanteet voimakkaasti.

– Hän elää maaleista ja nauttii erittäin paljon kun tulee onnistumisia. Sama vastakohtaisesti että kun tulee epäonnistumisia omiin suorituksiin niin tunteet kyllä nousee välissä turhankin kuumaksi.

Arto Harjuniemi kertoo valmennettavastaan:

– Niko-Matti on ottanut ison kehityksen koon puolesta. Hän on fyysisesti vahva ja todella nopea pelaaja. Kehitettävää löytyy tekniikasta, mutta siinäkin hän ottaa harppauksia kun annan vinkkejä miten kehittyä ja hän keskittyy sitten siihen.

Harjuniemi sanoo valmennettavansa olevan hyvin omistautunut sille mihin rupeaa.

– Hän oli heti ensimmäisenä kesänä joukkueensa aktiivisimpia treenaajia, ja tekee hirveän työmäärän myös treenien ulkopuolella.

Niko-Matti Kuukasjärvi pohtii pitkään sitä mikä on saanut hänet koukuttumaan jalkapalloon.

– Varmaan se että haluan kehittyä siinä. Tykkään liikunnasta ja kaikista lajeista joissa voi pelata. Parasta on maalin tekeminen ja tässä saa hyviä kavereita.

Hän myöntää että joskus jalkapallokin saattaa tympiä. Silloin hän käy kuntosalilla.

Tavoitteita hän ei ole harrastukselleen asettanut. Haave on kyllä olemassa.

– Olisi mukavaa pelata joskus isolla tasolla ja saada pelaamisesta rahaakin, hän sanoo.