Muualta Lapista

Suomen Ladun tiedossa ei ole, kuka käytti Äkäslompolossa palaneen hostellin ulkovarastoa – kiinteistön omistajaa ei epäillä rikoksesta

Palon tutkinta ja oikeudenkäynti vienevät pari vuotta, minkä jälkeen järjestö tekee omat päätöksensä kiinteistön tulevaisuudesta.

Suomen Ladulla ei ole ”osaa eikä arpaa” siihen, kenelle sen vuokralainen on tilojaan sittemmin vuokrannut tai antanut käyttöön, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Eki Karlsson.

Onnettomuustutkintakeskus kertoi torstaina, että Äkäslompolossa noin kuukausi sitten syttynyt tulipalo on luultavimmin lähtenyt hostellin ulkovarastoon illalla tuoduista tuhkista. Onnettomuustutkintakeskus kertoi myös, että kylmä varasto oli ulkopuolisen matkanjärjestäjän käytössä ja siellä säilytettiin retkeilytarvikkeita.

– Me ollaan vuokrattu kiinteistö Silver Fox -yritykselle, joka vastaa varaston tai minkä tahansa tilan käyttämisestä tai vuokraamisesta eteenpäin, Karlsson kertoo.

Luoteis-Lappi tavoitti Silver Fox Hostellin yrittäjän Pekka Laanpään, joka kertoi, että ei halua kommentoida mitään paloon liittyvää asiaa, ei myöskään ulkovaraston käyttäjää.

Suomen Ladulla ei ole viime vuosina ollut Ylläksellä omaa toimintaa, mutta pian taas on, ainakin teknisesti katsoen. Suomen Ladun ja Silver Fox Hostel -yrityksen vuokrasopimus purkautuu jo lainkin perusteella, kun vuokralaisen edellytykset toimia loppuvat.

– Toki olisimme muutoinkin toimineet näin. Tällä hetkellä sorvataan sopimusta, Karlsson kertoo.

Annetaan heille suruaika ja toisaalta kunnioitetaan omaisia.

Suomen Ladun kiinteistöjä on tuhoutunut tulipalossa aiemminkin, mutta ei Karlssonin 16 toiminnanjohtajavuoden aikana. Hänelle on kerrottu, että palon tutkinta ja mahdollinen oikeudenkäynti sekä vakuutusasioiden selvittäminen vievät noin kaksi vuotta. Sen jälkeen alkaa järjestön oma päätöksenteko kiinteistöstä.

– Nyt odotetaan OTKES:in ja poliisin tutkinnat ja annetaan rauha niille. Onnettomuudessa oli kolme kuolonuhria. Annetaan heille suruaika ja toisaalta kunnioitetaan omaisia, Karlsson kertoo.

Poliisi kertoi viikko sitten, että hostellipalosta on kirjattu rikosilmoitus törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja pelastusrikkomuksesta. Suomen Latu on epäiltyjen rikosten asianomistaja, Karlsson kertoo.

– Asianomistaja tarkoittaa henkilöä tai tahoja, jotka ovat kärsineet rikoksen seurauksena vahinkoa tai haittaa. Meitä ei ole siis syytetty rikoksesta, hän selventää.

Karlssonilla ei ole tietoa, mihin rikosnimikkeisiin järjestö on asianomistaja.

Me tiedämme, että siellä on ollut sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia ja lisäksi patterilla toimivia.

Suomen Ladun hallitus ja virallinen kokous pääsevät käsittelemään Ylläskartanon tulevaisuutta vasta pitkän ajan päästä, mutta palo jätti ison jäljen jäsenten yhteisöön.

– Siellä on ollut paljon meidän porukkaa ja matkan varrella on tullut hyviä muistoja, Karlsson kertoo.

Suomen Latu osti Ylläskartanon vuonna 1979 torniolaiselta kauppaneuvokselta Veli Aineelta.

– Sitä oli yritetty vuokrata käyttöön, mutta kun se ei onnistunut, ostettiin pois, Karlsson kertoo.

Tontti ulottui siihen aikaan Ylläksentien toiselle puolelle, jossa Äkäsjoen rannalla sijaitsi rantasauna, huoltorakennus ja Veturi-niminen majoitustila.

– Kun tuli kaava, jouduimme luopumaan joen puolen rakennuksista, Karlsson kertoo.

Kuertunturin rantakaava on hyväksytty vuonna 1983.

Suomen Latu on tehnyt Ylläskartanoon pari isompaa remonttia joista suurimman vuosina 2002–2003. Silloin talo Karlssonin mukaan ”nykyaikaistettiin”. Rakennus uusittiin sisältä ja siihen laitettiin vuoraukset.

– Silloin sinne laitettiin myös nykyaikaiset palovaroittimet. Me tiedämme, että siellä on ollut sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia ja lisäksi patterilla toimivia, Karlsson kertoo.

Ylläskartanon rakennusvuoden Karlsson tarkistaa arkkitehti Harri Hautajärven kymmenen vuotta sitten julkaisemasta teoksesta Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria.

”Esimerkiksi vuonna 1950 Ylihannu piirsi Äkäslompoloon Ylläskartanon hiihtomajan, veistetyistä hirsistä tehdyn punamullatun rakennuksen, johon hän sovelsi peräpohjalaistalon typologiaa modernilla tavalla,” Hautajärvi kirjoittaa teoksessa.

Juttua on oikaistu 21.3. kello 12.41: Otsikosta on korjattu kirjoitusvirhe.