Muualta Lapista

Benjamin Musuku kotiutui Sodankylään ja väitteli tohtoriksi työpaikkansa Kevitsa tutkimuskohteenaan – ”Tämä on paras paikka kasvattaa lapset”

Tuore Aalto-yliopiston kemian tekniikan tohtori Benjamin Musuku viihtyy nyt Sodankylässä, vaikka alku oli kaikkea muuta kuin helppo.

Sodankyläläinen Benjamin Musuku juhli maaliskuussa suuren ja pitkäaikaisen unelmansa toteutumista.

Hänen väitöstilaisuutensa pidettiin Helsingissä Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa, biotuotteiden ja biotekniikan laitoksella 15. maaliskuuta. Benjamin Musuku työskentelee Boliden Kevitsan kaivoksella vanhempana metallurgina, eli hänen alaansa on metallien jalostaminen. Kevitsan kaivos oli myös hänen väitöstyönsä kohde.

Veden kierrätystä tarvitaan kaivoksissa ympäri maailman.

Jotta ymmärtäisimme Musukun väitöstutkimusta, on syytä kerrata, mitä louhitulle malmille Kevitsassa tapahtuu: Se murskataan ja jauhetaan, ja lisätään vettä, jolloin seos muuttuu lietteeksi. Liete vaahdotetaan ilman ja kemikaalien avulla, ja näin kupari-, nikkeli- ja sulfidimineraalit erottuvat. Lopuksi vesi poistetaan suodattamalla mineraalit rikasteeksi jotka lastataan rekkaan.

– Suurin osa käytetystä vedestä kierrätetään, mutta aiemmin ei ole näin tarkasti selvitetty, miten kierrätysvesi vaikuttaa erottumisprosessiin. Veden kierrätystä tarvitaan kaivoksissa ympäri maailman, ja tutkimustani voidaan soveltaa myös niissä, Benjamin Musuku kertoo.

Kesäkuussa Musukun perhe on asunut Sodankylässä 11 vuotta. Perhe on kotoisin Sambiasta, eteläisessä Afrikassa sijaitsevasta sisämaavaltiosta. Benjamin Musukun mukaan kaikki hänen synnyinmaassaan on erilaista verrattuna Suomeen.

– Vuosi ei ole jaettu suomalaisittain vuodenaikoihin, vaan sadekauteen ja kuivaan kauteen. Lämpötilat eivät ole niin kaukana toisistaan kuin täällä, vaan talvella lämpötila on noin 15 astetta, ja kesällä 35.

Minuun on tehnyt vaikutuksen myös se miten tehokkaasti lumi hoidetaan pois teiltä ja jalkakäytäviltä.

Sambiassa puhutaan jopa 72 kieltä. Väkiluku on noin 20 miljoonaa. Maa on pinta-alaltaan noin tuplasti Suomen kokoinen.

– Oli kesä, kun kävin Suomessa ensimmäisen kerran. Esittäydyin kaivoksen silloiselle omistajalle FQM:lle. Päivät olivat pitkiä ja valoisia, ja tajusin vain kelloa katsomalla mikä vuorokaudenaika oli menossa.

Benjamin Musuku vaikuttui lämpötilaeroista, ja siitä, ettei pakkasella pysähdytä, vaan toimintakyky säilyy.

– Minuun on tehnyt vaikutuksen myös se miten tehokkaasti lumi hoidetaan pois teiltä ja jalkakäytäviltä. Olin jo aiemmin nähnyt lunta, mutta en ole koskaan nähnyt sitä niin paljon kuin täällä.

Alku Sodankylässä oli kuitenkin tahmea, sillä asettuminen kesti pitkään. Pari ensimmäistä vuotta he olivat lähdössä pois. Sodankyläläinen ilmapiiri tuntui hillityltä ja sisäänpäinkääntyneeltä. Benjamin Musuku ajattelee nyt, että ihmiset kunnioittavat toistensa yksityisyyttä.

– Parhaiten kotoutumista auttoi Vapaaseurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijä Satu Kettunen ja pastori Markku Kettunen. Toinen tärkeä avain oli kielitaito. Kun lapset ja vaimoni oppivat suomea, Sodankylä avautui heille.

Benjamin Musuku lisää, että myös koulussa tehtiin iso työ, jotta lapset saatiin autettua suomalaiseen koulujärjestelmään. Heille järjestettiin aluksi omia suomenkielentunteja.

Perheenisä on pahoillaan, ettei hän ole oppinut kieltä yhtä hyvin. Se johtuu siitä että hänen työpaikallaan on kansainvälinen työyhteisö ja että hän on tehnyt pitkiä työpäiviä. Ja tohtorintutkintoa.

Moni valittaa terveyspalveluista, mutta paljon matkustaneena voin sanoa, ettei tällaista terveydenhuoltoa saa muualla.

Loppujen lopuksi vaaka kääntyi niin, että perhe nauttii elämästä Sodankylässä. Muutama vuosi sitten Benjamin Musukulle tarjoutui mahdollisuus tehdä väitöstutkimus Itävallassa, mutta kukaan perheestä ei enää ollut innokas lähtemään.

Viidestä lapsesta kaksi nuorinta, seitsemänvuotias Norbert ja kolmevuotias Jasmine ovat syntyneet Lapissa. Esikoinen, 21-vuotias Blessings, on muuttanut opintojen perässä omilleen Helsinkiin. Perheeseen kuuluvat myös 12-vuotias Benjamin yhdeksänvuotias Ethan, joiden kesä kuluu Sodankylän Pallon jalkapallotreeneissä ja turnauksissa.

– Sambiassa lapset tuntevat olevansa kylässä ja Suomessa kotona.

Kaanaanmaalla, paloaseman tuntumassa asuva Musuku kertoo viihtyvänsä Sodankylässä paremmin kuin kaupungeissa.

– Sodankylä on paras paikka kasvattaa lapsia. Täällä on kaunista, ja lapset kulkevat itsenäisesti kouluun. Ihmiset ovat melko ujoja, ja varsinkin englanniksi puhuminen ujostuttaa heitä.

– Moni valittaa terveyspalveluista, mutta paljon matkustaneena voin sanoa, ettei tällaista terveydenhuoltoa saa muualla. Arvostan myös koulua.

Yksi asia tosin on, jota hän synnyinmaastaan kaipaa.

– Ruokaa!

Lisätty kuvia ja kuvatekstejä ja muokattu otsikkoa 1.4.2024 kello 11.50.

Korjattu kirjoitusvirheitä 1.4.2024 kello 12.50.