Muualta Lapista
Liisa Kuittinen on Portin pirtin uusi omistaja: ”Tämä ei ole pelkästään minua varten”
Omistajavaihdoksen myötä on tulossa pientä päivitystä pirtin sisätiloihin. Talon vuokraaminen yöpymisiin ja tapahtumiin jatkuu entiseen tapaan.
– Oloni on häkeltynyt ja etuoikeutettu. Tuntuu uskomattomalta omistaa Portin pirtti, Liisa Kuittinen tunnustaa istuessaan pirtin pöydän ääressä.
Sisällä pirtissä uusi omistaja näkyy toistaiseksi vain siinä, että seinälle on ilmestynyt vanha koulun opetustaulu, jossa on nuottiviivasto. Se näyttää pirttiin hakusessa olevan pianon paikan. Seinällä oleva Tapani Rantalan maalaama muotokuva tukkilaismestari Pauli Yliaskasta on palautumassa Yliaskan jälkikasvulle.
Pieniä muutoksia sisustukseen on tulossa. Verhojen ja mattojen neutraali värimaailma muuttuu omannäköiseksi, mutta tila pysyy kuitenkin edustuksellisena. Muutoksessa on apuna sodankyläläinen sisustusarkkitehti Emma Penttinen. Yhdessä he nimesivät ulkorakennuksen oven sinisen sävyn portinpirtinsiniseksi. Tarkoituksena on tuoda sävyä myös sisätiloihin. Portinpirtinsinisellä muun muassa maalataan kahdeksan vuotta sitten uusitun keittiön kaapit. Maalarina on Martta Ollila. Pirtissä ei ole sisävessaa, mutta sellainen tulee ehkä jossain vaiheessa keittiöön. Valokuituyhteys saatiin pirtissä nopeammaksi päätelaitetta vaihtamalla.
Pirtin omistajaksi ryhtyminen tapahtui nopeasti. Liisa Kuittinen kuvailee olevansa helposti innostuva ja uuteen heittäytyvä luonne. Hänellä oli tosin pitkään kytenyt haave vanhasta hirsitalosta.
Portin pirttiä hän ei tosin ajatellut hankkia, kun huomasi sen tulleen kiinteistönvälittäjän kautta myyntiin. Pirtti jäi kuitenkin kaihertamaan mieltä, hän sopi näytön ja kävi sitä kumppaninsa kanssa katsomassa. Pitäisikö se ostaa pois, hän kysyi äidiltään, jolta tärkeitä asioita on tapana kysyä. Hänellä ei tuntunut olevan asiasta sanottavaa.
– En halunnut ottaa lainaa, joten myin Helsingin-asuntoni ja rahoitin hankinnan sillä, Liisa Kuittinen muistelee.
Portin pirtistä tulee kolmihenkisen perheen kakkoskoti, vähän kuin mökki. Pirtti rakennuksineen pysyy kuitenkin myös vuokrattavissa olevana majoitus- ja tapahtumapaikkana.
– Ajattelen, että tämä ei ole pelkästään minua varten, hän perustelee.
Rakennukset tönöttävät pihapiirissä tutuilla paikoillaan Askan kylässä. Pirtin ikkunasta näkyy puulämmitteinen rantasauna. Pihalla on myös majoitustila, jossa on kuusi petiä, vessat, kylpyhuone ja sähkösauna.
Pirtin uittohistoriasta kertoo parhaiten venevaja, joka uuden omistajansa silmään näyttää tanssi- ja esityslavalta. Liisa Kuittinen on nähnyt kuvia, jossa vaja pursuilee veneitä.
– Arvostan uittoperinnettä, mutta en halua museoida Portin pirttiä vaan kehittää sitä ajan hengessä.
Jos haaveet toteutuvat, vajassa on jonain päivänä studio, sillä Kuittinen ja hänen kumppaninsa Antti Kero ovat musiikki-ihmisiä. Siellä voisi olla tilaa musiikkituotannoille.
– Haluamme myös, että täällä järjestetään jatkossakin tapahtumia ja konsertteja.
Sattumalta hänen siskonsa, kansanmuusikko Emmi Kuittinen, veti pirtissä itkuvirsityöpajan jo viime kesänä Pienellä Runofestivaalilla.
– En ole sulkemassa porttia, vaan toivon, että myös uitto- ja kylätapahtumat jatkuvat täällä.
Liisa Kuittinen muutti Sodankylään Helsingistä marras-joulukuun vaihteessa vuonna 2014. Hän oli tutustunut elokuvajuhlilla sodankyläläiseen mieheen ja oli mietittävä miten suhde jatkuu. Hän päätti tulla vuodeksi kokeilemaan elämistä Sodankylässä.
Hän tunnustaa, että ensimmäinen vuosi oli hyvin vaikea.
– Mietin, että jäänkö tänne. Aloin kuitenkin juurtua tänne työpaikan kautta, sain pikkuhiljaa myös ystäviä ja harrastuksia. Nykyään Sodankylä tuntuu kodilta.
Perheeseen kuuluu nyt kolmevuotias tytär.
– Nyt kun lapseni on päiväkodissa, tunnen olevani entistä enemmän osa tätä yhteisöä.
Toimittajana pitkään työskennellyt Liisa Kuittinen aloitti kunnan viestinnän asiantuntijan työssä puolitoista vuotta sitten. Työ sisältää muun muassa tiedottamista, kuntaviestintää, markkinointia ja asukasrekrytointia.
Intohimoisena kuorolaulajana hän on ollut mukana popkuoro Sompion Saundissa sen perustamisesta eli vuodesta 2016 lähtien. Hän toimii myös kuoroyhdistyksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä kuoro valmistelee yhteistä vapputapahtumaa Sodankylä Big Bandin kanssa.
– Tällä hetkellä en kaipaa täältä muualle. Ainoastaan kaipaan lähelle omia lähisukulaisiani, vanhempiani ja siskojani perheineen. He asuvat pääkaupunkiseudulla.
– Vastikään siskoni 40-vuotisjuhlissa huomasin millainen riemu olikaan itselleni ja tyttärelleni saada olla läheisteni kanssa.
Portin pirtti
Lapin uitto- ja savottatukikohdat kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).
Luetteloa ylläpitää Museovirasto.
Savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet ovat Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa.
Uitto yleistyi 1890-luvulla ja jatkui Kemijoessa vuoteen 1991. Uiton ja suursavottakauden kukoistusta kuvastavat kämppäkartanot, uittopirtit, uittopadot ja -ruuhet sekä tukinsiirtolaitteet ja sortteerialueet Lapin metsäseuduilta rannikolle asti.
Porttikosken uittotukikohtana toiminut Portin pirtti sijaitsee Askassa kallioreunaisen Porttikosken eteläpäässä Kitisen länsirannalla.
Tukikohta rakennettiin 1900-luvun alkupuolella.
Portin pirtillä järjestetään tuparit ja avoimet ovet Askan kyläläisille ja mökkiläisille lauantaina 13.4. Muille sodankyläläisille on tarkoitus järjestää avoimet ovet sulan maan aikana.
Lähde: Museovirasto.
Korjattu kuvateksti 10.4.2024 kello 10.08.