Paikallisuutiset

Sitouttamisrahan maksamista lakkautettavien Laphan yksiköiden henkilökunnalle aletaan selvittää: ”Työvoimapulaan vastataan vain alueellisella yhteistyöllä”

Henkilöstöasiat sekä keskussairaalan työnjakosuunnitelma ja tehostamistoimenpiteet puhuttivat maanantaina kokoontunutta Lapin aluevaltuustoa. Lisäksi valtuusto merkitsi tiedokseen arviointikertomuksen.

Aluevaltuusto hyväksyi Tommi Lepojärven (kesk.) toimenpidealoitteen, jonka perusteella ryhdytään selvittämään sitouttamisrahan maksamista lakkautettavien yksiköiden henkilöstölle ehkäisemään henkilökunnan siirtymistä pois Lapin hyvinvointialueelta.

Sitouttamisraha koskisi muun muassa Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysosaston henkilöstöä. Rahan tavoitteena olisi sitouttaa henkilöstö työskentelemään yksikössä niin kauan, että yksikön toiminta loppuu.

Lepojärven aloite tähtää henkilöstön aseman ja hyvinvoinnin parantamiseen ja se edellyttää sitouttamisrahan maksamisen lisäksi tiedottamiseen ja viestinnän parantamista sekä henkilökunnan aktiivista kuulemista ja osallistamista ennen päätöksentekoa.

Lepojärvi uskoo, että Laphan henkilöstöpula pahenee palvelurakennemuutosten vuoksi, sillä kaikki työntekijät eivät esimerkiksi halua siirtyä työskentelemään toiselle paikkakunnalle tai toiseen yksikköön.

– Erityisesti lakkautettavien yksiköiden henkilöstö ryhtyy ajoissa kartoittamaan omia työllistymismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja; usein muualle siirtymisesksi. Syntyy työvoimapula, jonka vuoksi lakkautettavan yksikön potilasturvallisuus voi vaarantua, Lepojärvi perusteli.

Sodankyläläinen aluevaltuutettu Pekka Heikkinen (kok.) kritisoi toimenpidealoitetta muun muassa siksi, että sillä saattaa olla talousvaikutuksia, joita ei ole budjetoitu.

Torniolainen Outi Keinänen (kesk.) muistutti, että palvelurakenne on Laphassa muuttumassa usealla suunnalla.

– Aloitteen kohteena on Laphan koko henkilöstö. Ei meillä ole varaa menettää yhtään työntekijää.

– Henkilöstön aito kuunteleminen ja osallistumismahdollisuudet ovat hyvän henkilöstökokemuksen avaimia. Niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, arviointikertomuksessa todetaan.

Valtuusto merkitsi tiedokseen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta suosittelee, että jatkossa eri ohjelmien yhteensovittamisen, aikatauluttamisen ja vastuuttamisen tueksi laaditaan päätöksenteon vuosikello.

Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiä ja muita ohjelmia on valmisteltu, mutta eriaikaisesti. Yksi keskeisimmistä on sote-palvelustrategia ja sitä toimeenpaneva talouden sopeuttamisohjelma. Nämä olivat aluevaltuuston päätöksenteossa vasta huhtikuussa 2024. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana keskeisten ohjelmien viivästymistä ja ohjelmien eriytymistä toisistaan.

– Talous on epätasapainossa ja alijäämää on 90,3 miljoonaa euroa vuodelta 2023. Talouden sopeuttamisohjelma (tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma) laadittiin vasta keväällä 2024. Talouden tasapainottaminen edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, tarkastuslautakunta toteaa.

Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja ei ole tehty vuonna 2023. Lautakunta pitää tärkeänä vaikutusten ennakkoarviointien tekemistä jatkossa säännönmukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla:

Lautakunta suosittelee, että vastaisuudessa hyvinvointialueella tehtäisiin säännönmukaisesti päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja. Erityisen onnistuneena tarkastuslautakunta pitää sitä, että henkilöstöpalvelut panostaa esihenkilötyön tukemiseen.

Työnantajamaineeseen ja työhyvinvointiin panostamista tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, sillä työvoimapula on koko Lapin haaste.

– Työvoimapulaan vastataan vain alueellisella yhteistyöllä, ei keskenään kilpailemalla. Tarkastuslautakunta suosittelee, että työvoiman vuokrausta vähennetään suunnitellusti ja huolehditaan sopimushallinnasta.

Keskitetty päätöksenteko voi tarkastuslautakunnan mukaan olla joissakin asioissa perusteltua, mutta yhtenäisillä ohjeilla ja toimintatavoilla päätöksentekoa voidaan tarkoituksenmukaisesti hajauttaa delegointimatriisin mukaisesti. Tarkastuslautakunta suosittelee johtoryhmärakenteiden tarkastelua osana organisointia ja johtamisen kehittämistä.

Lisähaasteita johtamiseen tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuovat hallinnollisten tehtävien epätarkoituksenmukainen jakautuminen sekä suurten sopimus- ja hankintakokonaisuuksien hallinta.