Muualta Lapista

Raattaman kyläilta keräsi väkeä — malmin etsintä poronhoitoalueella herättää pelkoa kaivoksesta

Nordic Nickel Ltd:n Suomen maajohtaja Vern Langdale esittelee kyläiltaan saapuneille Pulju-projektiin liittyviä malminetsintäalueita. Kuva: Jukka Rajala

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kittilän pohjoisosassa vuodesta 2022 malmin etsintää suorittanut australialainen Nordic Nickel Ltd. järjesti torstaina 13. kesäkuuta Raattaman ravintola Loimussa kyläillan, jossa yhtiö kertoi toiminnastaan sekä kuuli paikalle saapuneita kyläläisiä ja muita asiasta kiinnostuneita.

Nordic Nickelin Suomen maajohtaja Vern Langdale muistutti tilaisuuden aluksi, että malminetsintä on pitkäjänteistä työtä, jossa kannattavien esiintymisten löytämiseen voi mennä 15–20 vuotta tai niitä ei löydy ollenkaan.

Yhtiön sisällä Pulju-projekti nimellä kulkeva hanke on keskittynyt erityisesti nikkelin sekä vähäisemmässä määrin myös koboltin ja kuparin etsintään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Malminetsintäalueen kokonaispinta-ala on vajaat 250 neliökilometriä, joka käsittää useita eri lupavaiheessa olevia alueita ja joista vain Holtinvaarassa ja Hotinvaarassa on tällä hetkellä lainvoimainen malminetsintälupa. Mertavaaran, Rööni-Holtin, Kaunismaan, Kiimatievojen, Aihkiselän ja Saalamaselän alueiden ollessa paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen ja Kyrön Paliskunnan hallinto-oikeuteen tekemän valituksen alaisia. Valtaosa malminetsintäalueen maista on valtion omistamaa.

Jo lupa-alueita hakiessa olemme tehneet päätöksen olla menemättä luonnonsuojelu- ja Natura alueille vaikka sekin olisi tietyin ehdoin mahdollista. Pekka Tuomela

Varsinaisella lupa-alueella ei ole asutusta. Hankealueen lähistön vakituinen asutus keskittyy Puljun, Lompolon, Tepaston ja Raattaman kyliin. Lähimpänä olevaa loma-asutusta löytyy Ounasjoen ja Syvä Tepastojoen varsilta.

Malminetsintäalueella ei ole suojelualueita, mutta lähistöllä on muun muassa Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Siukatanjärvien Natura 2000, Ounasjoki Natura 2000, Puljun erämaan Natura 2000 ja useita yksityisiä luonnonsuojelualueita.

– Jo lupa-alueita hakiessa olemme tehneet päätöksen olla menemättä luonnonsuojelu- ja Natura alueille vaikka sekin olisi tietyin ehdoin mahdollista. Vieressä oleva Puljun erämaa-alue itsessään ei omaa suojelustatusta, Nordic Nickelin sidosryhmäpäällikkö Pekka Tuomela huomautti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pinta- ja pohjavedet ovat keskeisiä huomioon otettavia asioita malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa. Nordic Nickelin mukaan malminetsinnällä ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesien laatuun.

– Pinnalta löydetyt malmit on maailmasta löydetty, mikä tarkoittaa jatkuvaa syvemmälle menemistä. Olemme kairanneet vain Hotinvaarassa.

Nordic Nickelin Pulju-projektiin liittyvä kartta näyttää voimassa olevat ja valitusten alaiset malminetsintäalueet.
Näillä nikkelin hinnoilla esiintymää ei ole taloudellisesti järkevää lähteä kaivamaan. Pekka Tuomela

Tähän mennessä merkittävimmät Nordic Nickelin Pulju-projektin malminetsintään kohdistuneet tehtävät ovat olleet 28 reikää sisältäneet ja keskimäärin 550 metriin yltäneet kairaukset.

Yhtiön tutkimusten perusteella tehdyn mineraalivarantoarvion mukaan Hotinvaaran alueelta löytyy 418 miljoonaa tonnia haluttuja metalleja sisältävää kiviainesta. Arvion perusteella nikkeliä määrästä on 862 800 tonnia, kobolttia 40 000 tonnia ja kuparia 22 100 tonnia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yli 50 prosenttia varannoista sijaitsee enintään 250 metrin syvyydellä maanpinnasta.

– Toistaiseksi esiintymälle ei ole tehty minkäänlaisia kannattavuusselvityksiä, mutta jo kokemuksen perusteella voidaan arvioida, että näillä nikkelin hinnoilla esiintymää ei ole taloudellisesti järkevää lähteä kaivamaan. Voikin olla, että keskitymme jatkossa alueeseen laajemmin, Tuomela toteaa.

– Kesän aikana meillä on tarkoitus kartoittaa aluetta. Mikäli havaitaan kalliopaljastumia tai lohkareita, niin niistä voidaan ottaa käsinäytteitä jatkotutkimuksia varten.

Lompolosta vapaa-ajan asunnon omistava Helena Ruotsala huomautti Kittilään tulevien paluumuuttajien saapuvan työpaikkojen lisäksi kuntaan paljolti myös ympäristön ja luonnon vuoksi.

Häntä huolestutti mahdollisen kaivoksen jälkeinen aika, jolloin toiminnasta aiheutuneet ympäristöhaitat jäisivät paikkakunnalle.

Ruotsala halusi tietää miksi Nordic Nickel haluaa heikoista mineraalivarantopitoisuuksista huolimatta toimia suojelualueiden läheisyydessä ja erityisesti poronhoidolle varatulla alueella.

Tuomela kertoi vastauksessaan pääasiallisena syynä olevan ulkomaisissa pörsseissä toimivien rahoittajien toiveista löytää esiintymiä, joita voidaan teknistaloudellisesti hyödyntää.

– Metallien kysyntä kasvaa maailmassa koko ajan. Joka päivä me kaikki käytämme nikkeliä, kuparia ja kobolttia ja jostakin sitä pitää saada kaivettua. Kaivoksista on aina ympäristövaikutuksia, mutta silti ne voidaan Suomessa toteuttaa kestävämmin kuin esimerkiksi nikkelin nykyisissä pääasiallisissa tuottajamaissa, hän perusteli.

On vaikea ymmärtää, että nykyajan teknologialla ei pystyttäisi rakentamaan nollapäästöisiä kaivoksia. Laura Ruohonen

Tilaisuudessa ihmisiä huolestutti, että mahdollinen tuleva kaivos sijaitsisi poronhoitoa ja luontoarvoja ajatellen merkittävällä alueella.

Keskustelussa keskiöön nousi myös mahdollisen kaivoksen myötä tuleva luonnonperintö seuraaville sukupolville.

– On vaikea ymmärtää, että nykyajan teknologialla ei pystyttäisi rakentamaan nollapäästöisiä kaivoksia. Haluaisin kaivoskeskusteluissa tuotavan esiin myös mahdolliset ympäristöriskit, Raattaman Mieliövaarassa vapaa-ajan asunnon omistava Laura Ruohonen sanoi ja toivoi kaivosteollisuuden kykenevän uusiutumaan uusia tuotantomenetelmiä kehittäneen metsäteollisuuden tapaan.

– Voin sanoa, että kaivosteollisuus on kehittynyt entistä ympäristöystävällisemmäksi 20 vuodessa valtavasti ja asioita kehitetään koko ajan, Tuomela vastasi.

Nordic Nickelin malminetsinnästä ei ole ollut poronhoidolle haittaa, mutta mahdollisen kaivoksen haittavaikutukset merkitsisivät porojen ikiaikaisen laidunkierron katkeamista ja laitumien pienenemistä.

Kyrön paliskunnan poroisäntä Juuso Autto kertoo poromiesten keskuudessa olevan selkeän kielteinen suhtautuminen kaivoshankkeisiin.

– Malminetsintä ei pelota, mutta kaivoksen tulo pelottaa. Porotalous ja kaivosteollisuus eivät kuulu samalle alueelle. Yhtiön tämänhetkiset suunnitelmat olivat pitkälle tiedossa. Olemme käyneet heidän kanssaan vuoropuhelua hankkeen alusta saakka, Autto kertoo.

Nyt pidetty Pulju-projektin info-tilaisuus oli laatuaan ensimmäinen. Nordic Nickelin on tarkoitus pitää tarpeen vaatiessa vastaavia tiedotuksia myös jatkossa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä