Paikallisuutiset

Ampuhaukka, pieni, mutta taitava saalistaja tuntureilla

Luotojen kukkoilijasta, Enontekiöllä harvemmin nähdystä, karikukosta, tuli uhanalainen.

Pikkulinnut tuntevat niitä saalistavat petolinnut. Suurinta kauhua keväisissä pulmus- tai lapinsirkkuparvissa herättää ampuhaukka, joka on sukunsa pienin laji. Suurin jalohaukka on samoissa maisemissa elävä tunturihaukka.

Enontekiö on viime vuonna käynnistyneen 4. lintuatlaksen mukaan ampuhaukan vahvaa aluetta. Pesintöjä ja reviireitä on varmistettu useassa tutkimusruudussa. Tutkimus jatkuu vuoteen 2025.

Pesäänsä ampuhaukkapari ei juuri rakenna, vaan ottaa usein käyttöönsä vanhan korpin tai petolinnun pesän. Mieluisa ja suojaisa pesäpaikka on myös kalliojyrkänne, mutta joskus ampuhaukka voi pesiä myös suomättäällä.

Ampuhaukkakoiras on paljon pienempi kuin naaras. Kokoero kuvastaa pesimäajan työnjakoa, sillä pieni mutta pippurinen koiras huolehtii ravinnon hankinnasta, isompi naaras pääosin haudonnasta ja poikasten lämmittämisestä.

Lapissa ampuhaukkojen ruokalista on monipuolinen. Sopulivuotena laji pyydystää myös pikkunisäkkäitä ja keskikesällä hyönteisiä.

Ampuhaukalla menee paremmin kuin monella muulla petolintulajilla, vaikka sen kanta ei Suomessa montaa tuhatta paria olekaan. Laji on uhanalaisuusarvioinnissa luokassa elinvoimainen, kun se oli aiemmin vaarantunut.

Karikukko kuuluu siihen kahlaajalintujen pitkään listaan, jossa kuuluvat voimakkaasti vähentyneet lajit. Niiden joukossa on kosteikkojen soiden lintuja, mutta myös merellisiä lajeja kuten karikukko.

Karikukot ovat vetäytyneet 2000-luvulla ulkosaariston tiirayhdyskuntiin Suomenlahdelta Perämeren pohjukkaan saakka. 1900-luvun puolella karikukko asusti myös eräillä suurilla järvillä kuten Inarinjärvellä. Nyt sisämaan harvat pesäpaikat ovat autioituneet.

Lapissa karikukko on yleensä muuttovieras, joka on matkalla pesimään Jäämerelle tai sieltä takaisin talvehtimisalueelle. Enontekiöllä karikukko on vieraillut 2000-luvulla muutaman kerran.

Karikukko munii joskus avopesään, joka on altis petojen ryöstöretkille. Suojatut pesät mättäissä ja kivenkoloissa tuottavat paremman pesimätuloksen.

Avopesät ovat entistä uhanalaisempia, kun ihmisten, lemmikkieläimien ja pikkupetojen liikkuminen saaristossa lisääntyy. Karikukko on kuulunut kymmenkunta vuotta erittäin uhanalaisten lintulajien joukkoon.

Takavuosien luontoiltapanelisti Seppo Vuolanto todisti Pohjanlahdella erikoisen kannibalismin, kun karikukon lajitoverit ryöstivät munapesän. Karikukko voi ryöstää myös omien suojalintujensa tiirojen munia, mikä on ainutlaatuinen piirre kahlaajille.

Ampuhaukka oli viikon 25 ja karikukko on viikon 26 luontoääni Yleisradiossa. Luontoäänet löytyvät myös Yle Areenasta.