Paikallisuutiset

Enontekiön lentoaseman matkustajamäärät ovat jo ylittäneet koronaa edeltäneen supertalven 2019 – Vastaavaan ei ole pystynyt mikään muu lentoasema Suomessa

Viime vuosi oli kaikkien aikojen vilkkain, mutta tällekin talvelle Enontekiön lentoaseman toimitusjohtaja ja päällikkö Marko Halla ennakoi matkustajamääriin noin kymmenen prosentin kasvua.

Tuleva talvi näyttää Enontekiön lentoasemalla lupaavalta. Tilauslentoja on näillä näkymin tulossa jonkin verran edellistalvea enemmän, lentoaseman toimitusjohtaja ja päällikkö Marko Halla kertoo.

– Meillä on kaksi pääasiakasta, joista toisen lennot ovat varmistuneet ja niitä on pikkuisen enemmän kuin viime vuonna. Toisen asiakkaan lennoista ei ole vielä täyttä varmuutta, mutta lupaavalta näyttää.

Samaa kertovat myös lentoliikennetilastot, joiden mukaan Enontekiö on ainoa lentoasema Suomessa, jonka matkustajamäärät ovat ylittäneet koronaa edeltäneen supertalven 2019. Ylitys tapahtui jo vuonna 2021, jolloin lentoaseman turvatarkastusporttien läpi virtasi enemmän matkustajia kuin koskaan ennen. Viime vuonna kasvu jatkui noin kymmenen prosentin vauhdilla, ja samaa Halla toivoo tällekin vuodelle.

Hallan mukaan kasvua selittää pankkimaailmasta tuttu korkoa korolle -ilmiö: Enontekiöllä vierailleet britit ovat kertoneet kokemuksistaan ystävilleen ja lähipiirilleen, ja viidakkorumpu on alkanut soida, Enontekiön hyväksi.

– Ei tänne kukaan tule, koska täällä on lentoasema, tänne tullaan Enontekiön takia. Lentoasema vain mahdollistaa tulemisen, Halla kiteyttää.

Tällä hetkellä kaikki tilauslennot Enontekiölle tulevat Iso-Britanniasta ja kiireisintä aikaa on joulukuu, jolloin lentoasema toimii lähestulkoon maksimikapasiteetilla. Sen sijaan muita kuukausia voisi Hallan mukaan kasvattaa paljonkin nykyisestään.

Kesäkaudella lentoasema on suljettuna lentoliikenteeltä ja silloin keskitytään muihin asioihin. Hiljaisina kuukausina tehdään muun muassa huolto- ja korjaustöitä, tuotekehittelyä sekä markkinointia. Lentoasemalla ei ole omaa markkinointibudjettia, mutta näkyvyyttä on haettu muilla keinoin.

– Olemme osallistuneet seminaareihin ja muihin tapahtumiin, joissa olemme aina varastaneet puheenvuoron ja tuoneet asiaamme esille. Olemme olleet mukana myös erilaisissa tutkimuksissa, Halla kertoo.

Viimeisin niistä on Lapin ely-keskuksen tilaama esiselvitys, jossa kartoitettiin sähköistyvän lentoliikenteen myötä syntyvän poikittaisen reittilentoliikenteen mahdollisuuksia läntisen Barentsin alueella.

Sähkölentokoneet vaatisivat suorituskykynsä vuoksi tiheän verkoston lentoasemia, mikä tekisi Enontekiön lentoaseman sijainnista keskeisen. Enontekiöltä pisin lentoetäisyys sekä Suomen että Norjan ja Ruotsin Lapin lentoasemille on noin 300 kilometriä, ja siihen ensimmäisen polven sähkölentokoneen kantama riittää hyvin.

Hallan mukaan sähkölentokoneet ovat ilmailun tulevaisuutta, olipa niistä mitä mieltä hyvänsä. Muutamilla akku- sekä vetykäyttöisillä sähkökoneilla on jo tehty onnistuneita koelentoja, tosin sarjatuotannon aloittamiseen menee vielä vuosia.

– Niitä voi pitää hankalina ja pieninä pörisijöinä, mutta ne luovat uusia mahdollisuuksia, koska ne eivät tarvitse isoa matkustajapotentiaalia, jotta niistä saataisiin kannattavia, hän sanoo.

Enontekiöllä se voisi tarkoittaa parhaimmillaan ympärivuotisen lentoliikenteen alkamista.