Muualta Lapista

Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistysten mielestä yksityismetsissä olisi mahdollisuus monipuolisempiin hyötyihin

Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset arvioivat, että alueen metsät tarjoavat mahdollisuuksia luoda hyvinvointia nykyistä monipuolisemmin. Pohjois-Suomessa on yksityisten omistuksessa yli 5,7 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata.

Tämä edellyttää metsänomistajan päätösvallan kunnioittamista, uusien markkinoiden kehittämistä sekä kannustusta hyvään metsän- ja luonnonhoitoon.

Pohjoiset metsät luovat vaurautta ja hyvinvointia

Maaliskuussa 2024 julkaistiin raportti metsäbiotalouden elinkeinojen taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä. Tapion julkaiseman raportin mukaan metsäbiotalous on Pohjois-Suomessa merkittävä toimiala, joka luo työpaikkoja, työ-, vero- ja vientituloja sekä uusiutuvia tuotteita ja energiaa.

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueilla metsäbiotalouden tuotos oli raportin mukaan 3 565 miljoonaa euroa, arvonlisäys 1 373 miljoonaa euroa ja työllisten määrä yli 10 000 henkilöä.

Metsäbiotalouteen kuuluvat myös metsien keruutuotteet ja luonnon virkistyskäyttö, joilla on merkitystä paitsi kaupallisesti mutta myös kotitalouksille. Luonnonmarjojen poimintatulot olivat 21,6 miljoonaa euroa, sienten noin 0,5 miljoonaa euroa. Riistasaalis oli arvoltaan noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2021.

– Metsät tarjoavat omistajilleen monia tulonlähteitä, ja uusia on kehitteillä esimerkiksi luontoarvomarkkinoilla ja ekologisesta kompensaatiosta. Silti puun myynnillä ja perinteisellä metsätaloudella keskeinen rooli tämän päivän yksityismetsätaloudessa, kertoo johtaja Antti Härkönen Mhy Koillismaalta.

Puun myynnistä yksityismetsänomistajien saamat tulot olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan Pohjois-Suomen alueella vuonna 2023 yhteensä yli 374 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomen osuus koko maan yksityismetsien bruttokantorahatuloista oli 15 prosenttia.

Metsänomistajan päätöksille arvostusta

Metsänhoitoyhdistykset kannustavat metsänomistajia heidän omien tavoitteiden mukaiseen metsien käyttöön sekä kestävään metsänhoitoon yli sukupolvien. Metsänhoidon suositukset tarjoavat metsänomistajille perusteltuja vaihtoehtoja metsien moniarvoiseen hoitoon ja käyttöön sekä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Pohjois-Suomessa on yksityisten omistuksessa yli 5,7 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Metsiin kohdistuu metsänomistajan omien tavoitteiden rinnalla monia odotuksia: metsien on tuotettava esimerkiksi monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjä, maisema- ja virkistysarvoja sekä teollisuudelle ja energiantuotantoon puuta. Yksityismaita halutaan käyttää metsätalouden lisäksi myös muihin maankäyttömuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan osana vihreää siirtymää. Maanomistajat voivat hyötyä hankkeista esimerkiksi vuokratuloina.

Vihreä siirtymän periaatteisiin kuuluu oikeudenmukaisuus. Pohjoiset metsänhoitoyhdistykset muistuttavat, että oikeudenmukaisuuden periaate koskee vihreän siirtymän osana toteutettavaa lisäsuojelua, uusia energiahankkeita ja siirtolinjoja yksityismailla.

– Metsänomistajat toivovat aitoa mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon, kun tehdään heidän omaisuuttaan koskevia suunnitelmia. Omaisuuden suojan kunnioittaminen, vapaaehtoisuus ja korvaukset tuovat kestäviä ratkaisuja, joille on myös metsänomistajien hyväksyntä, muistuttaa johtaja Annakaisa Heikkonen Mhy Metsä-Lapista.

Pohjois-Suomen alueella toimivien 14 metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat kokoontuivat Ouluun 15.-16.4. yhteisille neuvottelupäiville. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä hallinnoimia yhdistyksiä ja etujärjestöjä, jotka tarjoavat monipuolisia palveluita metsäomaisuuden hoitoon. Metsänhoitoyhdistyksillä on noin 40 000 jäsentä Pohjois-Suomessa.