Paikallisuutiset

Tienhoitotraktorit ovat puhuttaneet tänä talvena pohjoisen kylissä – Destian työmaapäällikkö: ”Ne pystyvät samaan kuin kuorma-autotkin”

Tienhoitotraktorit. Niistä ihmiset ovat tänä talvena halunneet keskustella, Destia Oy:n työmaapäälikkö Ville Niemelä kertoo. Traktoreiden käyttö on myös yksi niistä harvoista asioista, joka talvitienhoidossa isommin muuttui, kun tienpitäjä lokakuussa Tunturi-Lapin teillä vaihtui.

– Käytännössähän meillä on pitkälti samat alihankkijat, jotka ovat olleet edellisenkin pääurakoitsijan aikana, Niemelä sanoo.

Kuorma-autoaurat on korvattu tienhoitotraktoreilla urakka-alueella kolmella reitillä: Kaksi lähtee Tepastosta, joista toinen kulkee Nunnaseen ja Kalmakaltioon ja toinen Raattaman kautta Jerisjärvelle. Kolmas traktoreilla hoidettava reitti kulkee Hetasta Peltovuoman kautta Nunnaseen sekä Peltovuoma‒Raattama-välin.

Niemelän mukaan traktorit eivät ole ainakaan huonontaneet talvihoidon laatua.

– Kyllä traktorit pystyvät ihan samaan kuin kuorma-autotkin. Jos sataa paljon polantuvaa märkää lunta, silloin toki joudutaan pinnantasauksessa käyttämään kuorma-autoa, mutta päivittäisessa talvihoitotyössä traktori ajaa ihan saman asian, hän sanoo.

Tienhoitotraktoreissa on aura ja polanneterät, ja yhdessä niistä on myös hiekoitin. Hiekoitusta tuetaan Niemelän mukaan tarpeen vaatiessa viereisiltä kuorma-autoreiteiltä.

Uutta on aiempaan verrattuna myös se, että Levin keskustan ja Ylläksen alueen teitä pääurakoitsija hoitaa omilla kuorma-autoilla ja henkilöstöllä, ja myös Levin kevyen liikenteen väylät hoidetaan omalla kalustolla.

Kilpisjärven alueella keli oli niin poikkeuksellinen, että varattiin kaikki varakalusto töihin, mutta siitä huolimatta siellä oli vähän haasteita. Ville Niemelä

Kuluvassa talvessa ei tähän mennessä ole Niemelän mukaan ollut tienpidollisesti mitään kovin erikoista.

– Viime viikolla oli hankalia tuiskukelejä, etenkin torstain ja perjantain välinen yö oli haastava, mutta muuten alkutalven osalta aika tavanomaista säätä on ollut. Toki sadantamäärät on olleet alkutalvesta aika isoja, hän sanoo.

– Kilpisjärven alueella keli oli niin poikkeuksellinen, että varattiin kaikki varakalusto töihin, mutta siitä huolimatta siellä oli vähän haasteita.

Valtatie 21:llä on tänä talvena muuten selvitty suuremmitta ongelmitta.

– Meitä kauheasti peloteltiin, kun tultiin tänne, että se on haastava alue, mutta meillä on siellä paikallinen alihankkija, joka on hoitanut tietä Kilpisjärveltä Muonioon asti pitkään. Ainahan siellä niitä kesärenkailla liukastelevia rekkoja menee ojaan, mutta kokonaisuutena hyvin on onnistuttu.

Talvihoidon laatuvaatimukset uudistettiin Suomessa vuonna 2018. Ne on viety käytäntöön vaiheittain kilpailutusten yhteydessä, ja uudet vaatimukset tulivat lokakuussa voimaan myös Kittilän hoitourakkaan. Niemelän mukaan mikään ei kuitenkaan muuttunut suuresti.

– Kakkos- ja kolmosluokan tiestölle on tullut sellainen päivitys, että päiväaikaan lähtökynnys on sentin pienempi kuin yöaikana, hän kertoo.

Kittilän urakka-alueeseen kuuluu yhteensä 1800 kilometriä Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön teitä, joista noin 500 kilometriä on sorateitä ja loput päällysteteitä. Kevyen liikenteen väyliä Destian hoidossa on alueella noin 80 kilometriä.

Pääsääntöisesti alueen päätiet kuuluvat korkeimpaan 1-hoitoluokkaan ja soratiet hoitoluokkaan 3. Tunturialueilla joidenkin teiden hoitoluokkaa korotetaan talven juhlapyhinä ja kevättalven matkailusesonkina helmikuun alusta huhtikuun loppuun. Tällaisia teitä ovat Levin ympärystie, Aakenuksentie, Jauhojärventie sekä Muotkavaaran ja Tiurajärven välinen tie.

Talvikunnossapitoa hoitaa alueella kaikkiaan noin 30 alihankkijaa, ja se miten he lähtevät liikkeelle, vaihtelee sopimuksittain.

– Meillä on suurin osa semmoisia urakoitsijoita, jotka seuraavat itse keliä ja lähtevät omaehtoisesti liikkeelle – toki he saavat tarvittaessa apua työnjohdolta, jos kokevat tarpeelliseksi. On myös yksikköhintaisia sopimuksia, jolloin lähdetään liikkeelle työnjohdon käskystä, Niemelä kertoo.

Työmaapäällikön alaisuudessa työskentelee kolme työnjohtajaa, ja yksi heistä neljästä päivystää aina. Päivystäjä seuraa säätilannetta tienhoidon ammattilaisille suunnatuista Ilmatieteen laitoksen ennustepalveluista ja pitää yhteyttä aliurakoitsijoihin.

– Jos on epävarma keli, ajetaan myös maastoon. Myös paikallisia alihankkijoita käytetään paljon. Päivystävä työnjohtaja soittelee ja kyselee, ja jos tiedetään, että alihankkijoilla on hyviä tietopankkeja kylillä, jotka seuraavat keliä, heitä käytetään hyödyksi.

Jos on epävarma keli, ajetaan myös maastoon. Myös paikallisia alihankkijoita käytetään paljon. Päivystävä työnjohtaja soittelee ja kyselee, ja jos tiedetään, että alihankkijoilla on hyviä tietopankkeja kylillä, jotka seuraavat keliä, heitä käytetään hyödyksi. Ville Niemelä

Joillakin tieosuuksilla liikenne kasvaa matkailun vuoksi sesongittain. Esimerkiksi Muotkavaaran ja Tiurajärven välinen kapea tie Muoniossa on matkailuliikenteen vuoksi talvella kovassa käytössä.

– Linja-autoliikenne, joka siinä kulkee, luo omat haasteensa. Me emme pysty tietä leventämään, tien runkohan on saman levyinen kuin kesälläkin. Kun vallit nousevat, tie näyttää paljon kapeammalta, mitä se todellisuudessa on. Monesti syntyy vaikutelma, että tie talvella kapenee, vaikka se aurataan reunoja myöten, Niemelä sanoo.

Vauhditkin tiellä ovat aika suuret.

– Siellä on paljon ei-paikallista liikennettä, eikä havainnointikyky ole välttämättä samaa luokkaa kuin paikallisilla. Toki siinä on katvepaikkoja, mäkiä ja tiukkoja kaarteita.

Päällysteen huono kuntokaan ei helpota tilannetta.

– Se on iso ongelma tällä alueella yleisesti, että on paljon vähäliikenteisiä päällysteteitä, joissa päällysteet alkavat olla vanhoja. Jos pohja on huono, niin ei sitä polanteella pysty oikaisemaan, Niemelä sanoo.

Ensi kesänä Kittilän urakka-alueella uusitaan päällyste Lohinivan ja Alakylän välisellä valtatiellä sekä Kittilän ja Ylläsjärven välisellä tieosuudella.

Se on iso ongelma tällä alueella yleisesti, että on paljon vähäliikenteisiä päällysteteitä, joissa päällysteet alkavat olla vanhoja. Jos pohja on huono, niin ei sitä polanteella pysty oikaisemaan. Ville Niemelä

Teiden kunto on aihe, johon jokaisella on jotakin sanottavaa. Niemelä toteaa, että paksunahkainen saa olla, mutta positiivistakin palautetta teidenhoidosta etenkin tänä talvena on tullut.

– Yllättävänkin paljon siihen nähden, mitä ollaan muissa urakoissa saatu, hän sanoo.

Aina kaikkea palautetta ei ole mietitty loppuun asti.

– Monella unohtuu se, että ihmiset näitäkin töitä tekevät. Parhaamme kaikki varmasti yritämme. Kun on hankala keli, ja varsinkin kun se on laajalla alueella, urakoitsija tietää, että tiettyjä tieosuuksia on auraamattu, mutta kun kaikki kalusto on jo liikkeellä, enempää ei pysty tekemään, Niemelä sanoo.

– Jos on märkä lumisade ja lumi pääsee polkeentumaan, siinä menee muutama päivä, ennen kuin tie saadaan kuntoon. Tasauskin vie aikaa, ja kun kuskit saattavat olla 15 tuntia vuorokaudessa auraamassa, pakko on levähtääkin. Kun keli rauhoittuu, otetaan ensin pieni hengähdyshetki ja sitten lähdetään paikkomaan, mikäli tarpeita on.

Ammattilaisia ja tuuraajia ei ole ottaa tuosta vain.

– Paikallisia kuljettajia on harvassa. Kaivosteollisuus vie paljon ammattilaisia, Niemelä sanoo.

Teihin liittyvää palautetta voi antaa ympäri vuorokauden avoinna olevalle Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 tai netissä Palautaväylän kautta.

Juttua korjattu 6.2.2024: korjattu Tiukuvaara Tiurajärveksi.

Monella unohtuu se, että ihmiset näitäkin töitä tekevät. Parhaamme kaikki varmasti yritämme. Kun on hankala keli, ja varsinkin kun se on laajalla alueella, urakoitsija tietää, että tiettyjä tieosuuksia on auraamattu, mutta kun kaikki kalusto on jo liikkeellä, enempää ei pysty tekemään. Ville Niemelä